Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2014.

Sortajat ja sorretut

Kun yksi opinkappale tai puoli opista korotetaan muiden ylitse ja arvostellaan kaikkia muita opinkappaleita tästä yhdestä näkökulmasta käsin, päädytään helposti harhaoppiin.

Esimerkkejä ilmiöstä voi luetella lukuisia: klassisista harhaopeista areiolaisuus korosti Jumalan ykseyttä niin paljon, että ei voinut hyväksyä Pojan täyttä jumaluutta, pelagiolaisuus korosti pyhittymistä niin paljon, että ei voinut hyväksyä perisyntiä, doketismi korosti Jeesuksen jumaluutta siihen asti, että hylkäsi hänen ihmisyytensä. Käytännössä sama ilmiö pätee nykyisiinkin harhaoppeihin.

Kristillinen oppi on kokonaisuus, jonka eri osat ovat tasapainossa keskenään ja täydentävät toisiaan. Siksi on vaarallista nostaa siitä osia ylitse muiden ja unohtaa toiset osat kokonaan. Kun yhtä osaa liikutetaan, muutkin osat liikkuvat. Joku kirkkoisistä kuvasikin kristillistä oppia palapeliksi, josta muodostuu koristeellinen suuren kuninkaan kuva. Harhaoppiset ottavat samat palat ja järjestävät ne erilaiseen järjestykseen …