Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2018.

Luonto on karu jumala

Modernin kaupunkilaisihmisen luontosuhdetta värittävät kummalliset ristiriidat. Toisaalta eletään vieraantuneempana luonnosta kuin koskaan, mutta siitä huolimatta luontoa usein ihannoidaan jonkinlaisena täydellisenä tilana. Kun luontoa ei enää tunneta, siihen kohdistetaan ylimitoitettuja odotuksia. Ehkä näissä ongelmissa kyse on syvimmiltään kristinuskosta erkaantumisesta.

Ennen kristinuskoa ihmiset palvoivat luontoa jumalana, jolloin jumaluudet olivat erinäisiä luontokappaleita. Merellä oli oma jumalansa, samoin tähdillä, kuulla ja auringolla. Myös puita ja eläimiä palvottiin Jumalana. Suomessa karhua on palvottu yliluonnollisena olentona. Eri paikoilla oli omat haltiansa ja koko luonto oli täynnä erilaisia jumalallisia voimia.

Luonnosta vieraantunut nykyihminen saattaa samaan tapaan ihannoida luontoa, ajatella sen olevan itsessään täydellistä ja haikailla entisenlaista pakanuutta. Silloin unohdetaan, että yhtä lailla kuin luontoon kuuluvat söpöt pandakarhut ja kivat delfiinit, joita…