William Lane Craig vs. Kari Enqvist

Helsingin yliopiston tiloissa järjestettiin 16.4. korkean tason debatti aiheesta voiko universumi olla olemassa ilman Jumalaa. Vastakkain olivat maailmankuulu filosofian professori, teologi ja apologeetti William Lane Craig sekä suomalainen kosmologian professori Kari Enqvist. Väkeä paikalle oli ilmaantunut pilvin pimein, niin että Porthanian II-salista loppui tila kesken, ja arviolta sata ihmistä jäi ulkopuolelle. Seuraavassa arviossa käytänä keskustelun osapuolista lyhenteitä KE ja WLC. Väittely on katsottavissa jossain vaiheessa täältä (kirjoitushetkellä sitä ei vielä löytynyt).

Kari Enqvist kiinnitti avauspuheenvuorossaan huomiota Jumalan käsitteeseen. Hänelle Jumala oli pelkkää tunnetta ilman minkäänlaista faktapohjaa. Eikä Jumalan käsite ollut hänelle itselleen tunteellisesti merkittävä. KE:n mukaan kosmologiset argumentit perutuvat naiiveihin lausuntoihin, kuten tyhjästä ei voi tulla mitään. Sen sijaan kvanttifysiikassa on partikkeleita, jotka pomppaavat olemaan tyhjästä. KE:n keskeinen väite oli, että luonto ei seuraa klassista logiikkaa. Filosofisiin argumentteihin ei pidä luottaa, koska ne ovat vain sanoja, eikä mikään ole itsestään selvää. Täytyy olla varovainen tehdessään päätelmiä, koska muuten joudutaan helposti aukkojen Jumala tyyliseen virheargumentaatioon. Uskovien tulisi myös pystyä esittämään argumentteja, joilla todistaa, että universumin olemassaolo on mahdotonta ilman Jumalaa.

William Lane Craig kritisoi avauspuheenvuorossaan KE:tä siitä, että tämä ei edes lähde keskustelemaan, vaan väittää vain, että keskustelu tästä aiheesta on mieletöntä. WLC:n mukaan kvanttifysiikka ei todista klassista logiikkaa mielettömäksi. Nimittäin kukaan, joka kieltää logiikan, ei voi käyttää logiikkaa kieltääkseen sen. Sitten WLC esitti neljä argumenttia Jumalan olemassaolon puolesta. Ensiksi Jumala on paras selitys universumin olemassaoloon. Näet kukaan ei ajattele, että maailmankaikkeus olisi olemassa välttämättä, vaan sen olemassaolo on kontingenttia. Mikä sitten selittää kontingentit asiat? Ateistilla ei ole tähän WLC:n mukaan ollenkaan vastauksia. Teisti sen sijaan sanoo, että Jumala on olemassa välttämättä ja tällainen välttämätön olento on ainoa selitys kontingenteille asioille. Toiseksi universumilla on alku ja se on ajallisesti rajallinen. Siksi sillä täytyy olla joku syy, joka on Jumala. Kolmanneksi Jumala on paras selitys objektiiviselle moraalille. Neljänneksi jos Jumalan olemassaolo on edes mahdollista, silloin universumi ei voi olla olemassa ilman Jumalaa. Tässä hän nojasi modaalilogiikkaan. WLC:n mukaan näiden syiden perusteella ateistin täytyy osoittaa, että Jumalan käsite ei ole koherentti tai muuten Jumalaan on järkevämpää uskoa kuin olla uskomatta.

Ensimmäisessä vastauspuheenvuorossaa KE piti kiinni kannastaan, jonka mukaan kvanttifysiikka osoittaa klassisen logiikan pätemättömäksi. KE nojasi myös Wittgensteiniin, jonka mukaan filosofialla ei ratkaista ongelmia, vaan se selvittää vain kielen rakenteita. KE vaati myös WLC:tä sanomaan ne asiat, jotka osoittaisivat, että teismi on väärässä. Voiko tällaista tilannetta edes olla? KE:n mukaan siis teismi pitäisi olla kumottavissa, jotta se olisi mielekäs positio. Itse hän sanoi useaan otteeseen olleensa väärässä ja pitävänsä mahdollisena, että olisi nytkin väärässä.

WLC kritisoi ensimmäisessä vastauspuheenuvorossa KE:tä siitä, että tämä ei vastannut yhteenkään argumenttiin, jonka hän esitti. WLC:n mukaan KE perustaa koko positionsa siihen, että keskustelu tästä aiheesta on mieletöntä. Jos ainoa vaihtoehto teismille on hylätä klassinen logiikka, tällöin ei voida sanoa, että teismi on järjetöntä. WLC:n mukaan teismi on kumottavissa. Hän totesi, että KE:n tehtävä olisi etsiä teismin kumoajia, eikä hänen. Kuitenkin teismi voidaan kumota, jos esimerkiksi todistetaan että se on ristiriidassa itsensä kanssa tai esimerkiksi pahan ongelma voi sen kumota. Lisäksi filosofiassa on jo pitkään oltu sitä mieltä, että väitteen ei tarvitse olla kumottavissa, jotta väite voisi sisältää oikeaa tietoa. Esimerkiksi väitettä 'olen olemassa' ei voida kumota, mutta se on silti järkevää tietoa.

KE kieltäytyi asettumasta suoraan WLC:tä vastaan. KE:n mukaan kvanttifysiikka on johdettu havainnoista. KE sanoi myös, että ei väitä, että WLC on väärässä. Sen sijaan hän väitti, että emme tiedä, mitä kvanttifysiikasta seuraa, eikä meidän tulisi luottaa liikaa filosofiaan. KE lainasi taas Wittgensteinia, jonka mukaan monien filosofisten ongelmien syy on arkikieli. KE halusi tutkia kaikki mahdolliset vaihtoehdot, eikä jämähtäisi heti aluksi johonkin filosofiseen näkökantaan.

WLC:n mukaan ateisteilla ei ole mitään käsitystä siitä, mikä olisi universumin syy. Käytännössä joko universumi on syntynyt jostakin syystä tai sitten se on ikuinen. Tämän vuoksi WLC piti Jumalaa parhaana selityksenä maailmankaikkeudelle. WLC:n mukaan ei myöskään tarvitse hylätä klassista logiikkaa kannattaksesi kvanttifysiikkaa. On näet intellektuaalinen itsemurha hylätä klassinen logiikka sen vuoksi, että voitaisiin hylätä teismi. WLC kritisoi myös KE:tä siitä, että tämä edustaa tietoteoriaa, joka on filosofiassa hylätty jo puoli vuosisataa sitten. Lisäksi kysymys maailmankaikkeuden olemassaolosta ilman Jumalaa on järkevä eikä mieletön.

Loppupuheenvuorossaan KE piti edelleen kiinni siitä, että kvanttifysiikka tekee klassisen logiikan pätemättömäksi. Hän kysyi myös uudestaan missä tilanteessa WLC ei uskoisi Jumalaan. Mitkä ovat nämä olosuhteet? KE:n mukaan WLC olettaa Jumalan ennen kuin yhtään argumenttia on esitetty. KE:n mielestä loogiset argumentit Jumalan olemassaolon puolesta jättävät aina tietyn onttouden ja luonnon on mahdollista käyttäytyä eritavalla kuin filosofia edellyttää. Samoin suhteellisuusteoria näyttää, että meidän ei tulisi liikaa pitäytyä metafyysisissä periaatteissa.

Omassa lopetuspuheenvuorossa WLC totesi, että emme ole tässä keskustelussa kuulleet yhtään hyvää perustetta sille, että universumi olisi olemassa ilman Jumalaa. Hän myös puhui siitä, että fyysikot eivät ole koulutettuja keskustelemaan Jumalasta tai filosofiasta ja siksi he eivät monesti usko Jumalaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jumalausko olisi vähemmän perusteltu näkökanta. Joka tapauksessa maailmalla usko ja tiede käyvät kokoajan keskustelua ja tässä suhteessa edetään. Omia argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta hän piti toimivina, mutta totesi myös, että aina on tilaa skeptisismille. Kuitenkin WLC:n mukaan kaikista järkevin positio on se, että Jumala on olemassa.

Filosofi ja fyysikko puhuivat hieman toistensa ohi. KE ei kommentoinut ollenkaan WLC:n klassisia jumalatodistuksia, vaan tyytyi vain kieltämään filosofian ja metafysiikan luotettavan tiedon lähteinä kvanttifysiikan perusteella. Hän siis edusti loogista positivismia, joka on filosofiassa jo kuollut koulukunta. Samoin ei välttämättä ole kovin järkevä liike kieltää klassinen logiikka, koska esimerkiksi kvanttifysiikkaa ei voida tutkia ilman taustaoletuksia logiikasta. Keskustelun juontaja Sami Pihlström huomasi tämän omassa kommentissaan.

KE edusti selvästi skientismiä, jonka mukaan vain tieteellisen metodin avulla hankittu tieto on tietoa. Yleisön joukosta kysyttiinkin häneltä, että mihin tieteelliseen löytöön hän perustaa tämän periaateensa. KE vastasi tähän, että käytäntö ja historia on osoittanut, että tieteelliseen metodiin kannattaa luottaa. Tällainen vastaus ei kuitenkaan itseasiassa vastaa kysymykseen. 

Yleisön joukosta kysyttiin myös, mistä kvanttifysiikan lait tulevat. Tähän KE vastasi, että en tiedä. Teisti voi sen sijaan vastata, että kaikki fysiikan laitkin ovat kontingentteja ja tarvitsevat olemassaololleen jonkun syyn. Teistille tämä syy on välttämätön olio, Jumala. Näyttää siltä, että ateisti joutuu turvautumaan skeptisismiin omassa ajattelussaan. Teistin maailmankuvaa ei tämä keskustelu paljoa hetkauttanut. Itse asiassa yhtään väitettä teististä maailmankuvaa vastaan ei oikein edes esitetty. Sen sijaan ateisti joutui kieltämään klassisen logiikan pätevyyden, jotta oma näkemys olisi perusteltavissa. Mielestäni siis Craig esitti tässä tilaisuudessa painavammat perusteet omalle näkemykselleen.