syntyikö Jeesus neitseestä?

Joulun lähestyessä on hyvä käsitellä asiaa, joka on jonkun verran ollut esillä kirkollisessa keskustelussa. Kysymys on Jeesuksen syntymästä neitsyt Mariasta. Jopa jotkut piispat ovat vähän kakistelleet, kun heiltä on kysytty, että uskotko Jeesuksen neitseestäsyntymiseen.

Oikeastaan on kaksi väitettä, jotka yleensä kuulee esitettävän neitseestäsyntymistä vastaan. Ensimmäisen mukaan Jeesus ei syntynyt neitseestä, koska evankeliumien kirjoittajat keksivät tämän Jesajan ennustuksen pohjalta myöhemmin. Toisen väitteen mukaan neitseestäsyntymiskertomus on lainattu jostain pakanoiden tarustosta kristinuskoon.

Tarkoitukseni on nyt käsitellä Raamatun ja erityisesti Matt. 1:18-24 valossa tätä kysymystä eksegeettisin keinoin.

Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus syntyi neitseestä. Ensimmäisessä luvussa halki koko Jeesuksen sukupuun termi ἐγέννησεν viittaa lailliseen perimiseen, ei biologiseen syntymiseen. Samoin Matteus kertoo Jeesuksen syntymäkertomuksen olettaen, että Joosef on Jeesuksen laillinen isä, ei biologinen.

Traditio Jeesuksen neitseestäsyntymisestä oli tuttu Luukkaalle ja Johanneksellekin yhden lukutavan mukaan (Joh. 1:13). Origeneen aikana (185-254) se oli hyvin tiedossa. Justinos Marttyyri (106-165) tiesi Jeesuksen syntyneen neitseestä ja Ignatios Antiokialainen (112) sekä Aristeides Ateenalainen (n.140) ottivat tradition annettuna. Markuksen evankeliumissa Jeesuksesta puhutaan Marian poikana (Mark. 6:3), joka viittaisi rabbiinisista lähteistä tuttuun tapaan, jonka mukaan poika nimettiin äitinsä mukaan, jos isää ei tiedetty. Traditio neitseestäsyntymisestä oli yleisesti tiedossa tuon ajan kristityille.

Matteus keskittyy kokonaan seuraamaan Jeesuksen syntymäkertomusta Joosefin kannalta. Jopa Jeesuksen ihmeellinen syntymäkin liittyy vain niihin kokemuksiin, joita Joosef koki toisin kuin Luukkaalla, joka seuraa asiaa Marian näkökulmasta. Keskittyminen Joosefiin syntymäkertomuksessa voi tarkoittaa sitä, että Matteus käytti lähteenään traditiota, joka on peräisin Joosefilta. Joosefin puuttuminen muualta Matteuksen evankeliumista tukisi tätä väitettä. Luukas on taas omassa syntymäkertomuksessaan käyttänyt traditioita, jotka ovat peräisin Marialta.

Joosef ja Maria, sekä Jeesuksen muut perheenjäsenet olivat alkuseurakunnan jäseniä ja heiltä voitiin saada perimätietoa Jeesuksen syntymästä. Niinpä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien suhteellinen eroavuus Jeesuksen syntymäkertomuksen osalta voidaan selittää evankelistojen käyttämillä eri traditioilla. Se ei tarkoita sitä, että nämä kertomukset olisivat jotenkin toisensa poissulkevia, vastakkaisia tai väärässä, vaan molemmat evankelistat ovat koonneet sen perimätiedon, mitä ovat Jeesuksen syntymästä saaneet hankittua ja kasanneet siitä oman evankeliuminsa, jotka tässä tapauksessa katselevat asiaa vähän eri näkökulmasta.

Matteuksen tekstikappaleen yhtenäisyys tulee selville jo sen ensimmäisistä ja viimeisistä sanoista. Jae 18 nimittäin alkaa sanoilla Τοῦ δὲ Ἰησοῦ Χριστοῦ ja luku päättyy jakeessa 25 sanaan Ἰησοῦ. Myös tekstin sanasto on suureksi osaksi matteuslaista ja teologiset intressit viittaavat Matteukseen. Ei ole siis perusteltua olettaa, että tekstissä olisi myöhempiä lisäyksiä, vaan voimme lähteä siitä, että teksti on kokonaisuudessaan Matteuksen tuottamaa.

Jeesuksen syntymä neitseestä ilman Joosefin vaikutusta on koko käsiteltävän tekstikappaleen halki keskeisenä teemana. Sitä ei kovinkaan paljon argumentoida tai selitetä, vaan se oletetaan tiedettynä tosiasiana. Tämä oletus on pohjana sille, että Matteus lainaa jakeessa 23 Jesajan kirjaa (Jes. 7:14). Juutalaiset väittivät Jeesuksen olevan avioton lapsi, joten Matteuksen tekstistä on löydettävissä tiettyä puolustelua tätä väitettä vastaan. Kuitenkin tekstin päätarkoitus on näyttää kristitylle lukijakunnalle kuinka Jeesuksen ihmeellinen syntymä tapahtui.

Väite, että Jeesuksen syntymä on kokonaan Matteuksen tai hänen seuraajiensa keksintöä Jesaja 7:14 pohjalta on tällä perusteella aika vaikeasti osoitettavissa toteen, sillä Jeesuksen neitseestäsyntyminen on kokonaan toisessa muodossa Luukkaalla (Luuk. 1:26-56). Luukas kuvaa paralleelissa tapahtumia enemmän Marian näkökulmasta, sillä Luukkaan evankeliumissa enkeli ilmestyy Marialle ja ilmoittaa, että ”sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.” Matteus ja Luukas eroavat toisistaan siinä määrin, että he eivät näytä tietävän toistensa lähteistä. Tämä puoltaisi näkemystä, että neitseestäsyntyminen oli historiallinen tapahtuma Marian elämässä, joka oli tiedossa monella suunnalla.

Matteus ja Luukas kirjoittivat evankeliuminsa evankelioivassa mielessä eli heidän tarkoituksenaan oli saada sanomansa läpi mahdollisimman uskottavasti muulle antiikin maailmalle. Jos asia on näin, on vaikea uskoa, että neitseestäsyntyminen ei perustuisi historiallisiin tapahtumiin, koska tarinaa olisi helppo epäillä ja syyttää Jeesusta avioliiton ulkopuoliseksi lapseksi, kuten myöhemmin sitten tehtiinkin. Niinpä järkevä evankelista ei keksisi tällaista tarinaa varsinkaan konservatiivisessa juutalaisessa ympäristössä, jossa Matteuksen oletetaan kirjoittaneen evankeliuminsa. Matteus sovittaa kertomuksen evankeliuminsa teemoihin, joita ovat mm. Jeesuksen kuninkaallisen perimän korostus ja Jeesus profetioiden täyttymyksenä.

Matteuksen tekstissä narraatio kulkisi luontevasti ilman jakeita 22-23, joihin on liitetty Jesajan lainaus. Niinpä lainaus on vain selittävä lisäys kertomukseen, eikä koko Jeesuksen syntymäkertomus rakennu sen varaan, koska tarina toimii hyvin ilman sitäkin. Neitseestäsyntyminen oli siis olemassa traditiona alkukirkossa ja Matteus vain huomasi Jesajan kohdan sopivuuden tähän traditioon. Matteus etsi Vanhasta testamentista selittäviä kohtia Jeesuksen syntymäkertomukselle, mutta ei luonut koko kertomusta Vanhasta testamentista. Tämä näkyy esimerkiksi Matt. 2:23, missä Matteus käytti hyvin luovalla tavalla Vanhaa testamenttia selittääkseen Jeesuksen elämää. Matteus liittää Jeesuksen elämään liittyneet tapahtumat eräänlaisen Midrashin tyyliin Vanhan testamentin kirjoituksiin.

Matteuksen lisäksi myös Luukas ja toisella vuosisadalla Justinos Marttyyri käyttivät Jesaja 7:14 puolustaakseen traditiota neitseestäsyntymisestä. Tätä vastaan on esitetty, että Matteus lukee ainoastaan Septuagintasta termin παρθένος, joka tarkoittaa neitsyttä, mutta heprealaisessa Raamatussa tekstissä lukee almâ, joka tarkoittaa nuorta naista. Näin koko neitseestäsyntyminen Matteuksen tekstissä perustuisi käännösvirheeseen.

Vanhassa testamentissa on käytetty termiä almâ vain seitsemän kertaa. Joka kerta se viittaa nuoreen naiseen, joista kaksi kertaa naimattomaan sellaiseen. Kuitenkaan sillä ei viitata suoraan naimisissa olemiseen tai lasten synnyttämiseen, joten sen käyttö on merkittävää Jesajan kohdassa, koska normaali naiseen viittaava termi olisi ollut iššâ, joka tarkoittaa naista tai vaimoa. Siten voidaan ajatella, että Jesaja tarkoitti tällä ennustuksellaan jotain muuta kuin sitä, että lapsi syntyisi normaalisti avioliitossa. ἐν γαστρὶ ἕξει viittaa ennemminkin raskauden tilaan kuin raskaaksi tulemisen prosessiin. Näin on melko luonnollista lukea tekstiä siten, että teksti puhuu neitsyestä, joka tulee raskaaksi neitsyenä, eikä neitsyestä joka on sillä hetkellä neitsyt, mutta tulee raskaaksi normaalilla tavalla.

Toisaalta sekä heprealaisen tekstin, että Septuagintan voi ymmärtää myös siten, että joku Daavidin sukuun kuuluva tyttö tulee raskaaksi ensimmäisestä yhdynnästä, sillä hepreassa normaali neitsyttä tarkoittava sana on betula. Tässä tapauksessa Matteus tulkitsee Jesajaa typologisesti. Ennustus on täyttynyt ehkä jo Jesajan aikoihin, mutta sen varsinainen täyttymys tapahtuu nyt ja on edellistä ihmeellisempi, sillä Maria saa lapsen ilman miestä. Tämän vuoksi Matteus ei välttämättä tehnyt lainaustaan suoraan Septuagintan pohjalta.

Toinen syy, miksi Matteuksen lainausta on pidetty epärelevanttina, on historiallinen tilanne, jossa Jesaja 7:14 on kirjoitettu. Tämän pohjalta Jesajan ennustamaa merkkiä pidetään kuningas Ahasin aikaan viittaavana sen hetkisenä tapahtumana, mutta ei kaukaisena messiaanisena tulevaisuutena. Ennustus viittaa siis kuningas Ahasin poikaan ja tämän valtaistuimeen. Kuitenkaan silloiset tapahtumat eivät näyttäneet täyttävän ennustusta kokonaan, joten sekä juutalaiset että kristityt ensimmäisellä vuosisadalla uskoivat, että ennustus tarkoitti tulevaa messiasta.

Septuagintan käänsivät hepreasta kreikkaan juutalaiset kolmannella vuosisadalla ennen Kristusta ja hekin päätyivät kääntämään sanan almâ sanaksi παρθένος eikä sanaksi νεανις (nuori nainen), jota Jeesuksen jälkeiset juutalaiset kääntäjät käyttivät. On mahdollista, että Septuagintan käännöksessä on viittaus παρθένος sanan käytöllä siihen, että Jesajan ennustus tarkoittaa tulevaa messiasta, eikä se pelkisty pelkästään kuningas Ahasin aikaan, vaikka käännöksen voi selittää myös filologisilla syillä.

On väitetty, että antiikin mytologiat olivat täynnä erilaisia neitseestäsyntymiskertomuksia. Tämän pohjalta ei olisi kovinkaan ihmeellistä, että Raamattuunkin päätyisi yksi sellainen. Kuitenkin jo Origenes ja Tertullianus kirjoittavat, kuinka antiikin mytologioiden tarinat eroavat paljon Matteuksen neitseestäsyntymiskertomuksesta. Antiikin kertomuksissa ihmishahmoiset jumalat yhtyvät naisiin, mutta seurauksena tästä ei ole mitään neitseestäsyntymisen kaltaista, sillä näissä kertomuksissa naiset eivät pysy neitsyinä yhtymisen tapahduttua. Esimerkiksi Aleksanteri Suuren syntymäkertomuksessa hänen äitinsä ei ollut neitsyt, vaikka Aleksanterin väitettiinkin saaneen alkunsa Zeuksen yhdyttyä hänen äitiinsä. Näissä mytologisissa kertomuksissa oli siis aivan toinen sävy kuin Jeesuksen syntymäkertomuksessa, sillä Jeesuksen syntymäkertomuksessa Jumala ei tullut alas ihmisen hahmossa ja yhtynyt Mariaan kuten antiikin mytologioissa, vaan Maria tulee raskaaksi koskemattomana Pyhän Hengen vaikutuksesta.

Antiikin myyttisiä syntymäkertomuksia olisi ollut mahdoton hyväksyä Palestiinan juutalaisessa kontekstissa. Varhaiset juutalaiset eivät odottaneet messiaan tai Daavidin pojan olevan jumalallista alkuperää, vaan kokonaan ja ainoastaan ihminen. Niinpä juutalaiset eivät todennäköisesti olisi kehittäneet sellaista tarinaa messiaasta. Oikeastaan Matteuksen ensimmäisen luvun tarkoituksena on osoittaa, että Jeesus on Daavidin poika. Sitä, että Jeesus on Jumalan poika siinä ei niinkään pyritä osoittamaan. Evankeliumien neitseestäsyntymiskertomuksella ei ole siis mitään todellista vastaavuutta Vanhassa testamentissa, varhaisissa juutalaisissa lähteissä tai pakanoiden mytologioissa.

Jeesuksen neitseellinen syntymä oli Matteukselle selvä asia, jota hän ei vaivaudu perustelemaan sen kummemmin. Se löytyy myös monista muista kristillisistä lähteistä tuolta ajalta, jopa kaikista muista evankeliumeista. Niinpä Matteus ei ole myöhemmin keksinyt sitä itse tai lainannut sitä antiikin mytologioista tai juutalaisista lähteistä lisätäkseen Jeesuksen arvovaltaa, vaan se on ollut alkuseurakunnassa kaikkien tiedossa oleva perimätieto, jonka kristityt uskoivat tapahtuneen historiallisesti.

Raamatun perusteella on siis selvää, että Jeesus syntyi neitseestä. Tämä oppi on tärkeä, koska jos emme usko siihen, menetämme Jeesuksen jumaluuden. Jos hän on vain kahden ihmisen normaali lapsi, silloin hän ei ole Jumala. Neitseestäsyntyminen selittää sen, mistä Kristus sai jumalallisen luontonsa. Sellaiset ihmiset, jotka eivät usko neitseestäsyntymiseen, tuskin uskovat myöskään Jeesuksen jumaluuteen. Siksi tämä asia pitäisi olla kristitylle päivän selvä ja toisaalta neitseestäsyntymisen kieltämistä on tämän vuoksi pidettävä vakavana harhaoppina.

Kommentit

  1. Ei tämä todellakaan ole mikään yhdentekevä asia. Se on osa vanhaa, kristittyjen yhteistä uskontunnustusta.

    Hieno kirjoitus!

    Lotta

    VastaaPoista
  2. Olen iloinen ,että raamattu kertoo meille Jeesus syntyi Pyhästä Hengestä ja tämä on todella meille iloinen tervehdys ja sanoma jonka totuus tuo meille ihmellisen Jumalan maailman ja ihmeet ja teot ja tarkoitukset meidän jokaiseen elämään ,,ja nyt kun Jeesus syntyi Hengestä,niin mekin olemme syntyneet hengestä ja vedestä niin kuin raamattu sanoo ,me jotka olemme uudesti syntymisen voiman ja kaikki nuo lupaukset seuraa meitä jotka Jumala on tarkoitanut meidäön elämään siunausta,ja kiitos ,keijo sweden

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit