Todista, että Jumala on olemassa!
Miksi tulisi uskoa johonkin, jota ei pysty todistamaan? Monet kaipaavat jotakin todistetta Jumalan olemassaolosta. Yleensä todisteella tarkoitetaan tässä yhteydessä havaintoihin perustuvaa todistetta. Todisteiden kaipailijoilta kysyisin takaisin muutaman kysymyksen.
Pystytkö todistamaan sen, että muistisi on pätevä? Voitko todistaa, että järkesi toimii oikein? Tai pystytkö todistamaan sen, että havaintosi ovat luotettavia? Edes näitä koko uskomustenmuodostusjärjestelmän perustalla olevia asioita ei voi todistaa ilman kehällisiä argumentteja. Huomaamme, että uskomme aika paljon sellaista, mitä emme voi todistaa, eikä sitä ole mikään tarve epäillä. Jos epäilisimme systemaattisesti järkeämme, havaintojamme tai muistiamme, kaikki tietäminen olisi mahdotonta ja ainoa vaihtoehto olisi radikaali skeptisismi. Tämän pohjalta taas eläminen on aika mahdotonta, koska arkielämässä kuitenkin luotamme näihin kykyihimme.
Viime vuosikymmeninä filosofiassa on käyty paljon keskustelua perususkomuksista. Luottamista järkeen, muistiin tai havointoihin voidaan pitää perususkomuksina, joita ei tarvitse epäillä. Joudumme siis lähtemään liikkeelle lähtökohdista, joita ei voi todistaa. Koko tiede perustuu näihin lähtökohtiin, joille ei ole olemassa mitään muuta perustetta kuin käytännön kokemus siitä, että ne toimivat.
Siksi kristittyinä meidän ei tulisi olla kovin huolissaan siitä, jos emme pysty perustelemaan vakuuttavasti Jumalan olemassaoloa. Alvin Plantinga on kehittänyt varsin pitkälle filosofiassa teoriaa siitä, että jumalauskokin on vakuuttava perususkomus. Voimme uskoa Jumalaan lähtökohtaisesti ilman, että meidän tarvitsee todistaa hänen olemassaoloaan. Meille riittää käytännön kokemus siitä, että usko Jumalaan toimii. Jumala on siis yhtä perustava asia kuin järkemme, havaintomme tai muistimme.
Kaikissa kulttuureissa on jonkinlainen käsitys Jumalasta. Tämän perusteella näyttää selvältä, että ihmisellä on jonkinlainen luontainen taju Jumalasta. Siksi uskoa Jumalaan voidaan pitää mielestäni hyvin perustein perususkomuksena, jota ei tarvitse erikseen perustella. Kristityt ovat sanoneet tämän saman jo pitkään vähän toisin sanoin: koska Jumala on luonut meidät, meillä on luomisen perusteella käsitys Jumalasta.
Toki kristillisessä filosofiassa on kehitelty myös paljon todistuksia Jumalan olemassaolon puolesta. En sinänsä vastusta niitä, mutta en usko, että niiden kautta pystytään kuitenkaan ketään vakuuttamaan. Järjestys on toinen. Ensiksi vakuutumme jotakin kautta Jumalasta ja sitten vasta alamme miettimään, että miten tämä on selitettävissä järjellisesti. Meille on siis mahdollista nähdä Jumalan työt ympärillämme jo ennen kuin todistelemme itsellemme asian olevan näin. Uskonnollinen usko on enemmän Jumalan läsnäolon näkemistä maailmassa kuin teorioiden muodostamista ja niiden testaamista.
Luterilaisessa tunnustuksessa asia on sanottu siten, että Jumalan sana luo uskon. Usko ei synny siis järjellisten päättelyiden jälkeen, vaan vasta kun kuulemme Jumalan sanaa ja se vaikuttaa meissä uskon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että usko Jumalaan olisi jotenkin epärationaalista.
Laitettakoon tähän loppuun ihan huvin vuoksi silti mielestäni paras filosofinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta. Se on muokattu versio Anslemin klassisesta ontologisesta argumentista. Muistaakseni Leibniz on esittänyt tämän modaalisen ontologisen argumentin:
1) Jumalan olemassaolo ei ole kontingenttia eli sattumanvaraista.
2) Siis Jumalan olemassaolo on välttämätöntä tai
mahdotonta.
3) Jumalan olemassaolo on mahdollista.
4) Siis Jumalan olemassaolo ei ole mahdotonta.
5) Siis Jumalan olemassaolo on välttämätöntä.
6) Siis Jumala on olemassa
Pystytkö todistamaan sen, että muistisi on pätevä? Voitko todistaa, että järkesi toimii oikein? Tai pystytkö todistamaan sen, että havaintosi ovat luotettavia? Edes näitä koko uskomustenmuodostusjärjestelmän perustalla olevia asioita ei voi todistaa ilman kehällisiä argumentteja. Huomaamme, että uskomme aika paljon sellaista, mitä emme voi todistaa, eikä sitä ole mikään tarve epäillä. Jos epäilisimme systemaattisesti järkeämme, havaintojamme tai muistiamme, kaikki tietäminen olisi mahdotonta ja ainoa vaihtoehto olisi radikaali skeptisismi. Tämän pohjalta taas eläminen on aika mahdotonta, koska arkielämässä kuitenkin luotamme näihin kykyihimme.
Viime vuosikymmeninä filosofiassa on käyty paljon keskustelua perususkomuksista. Luottamista järkeen, muistiin tai havointoihin voidaan pitää perususkomuksina, joita ei tarvitse epäillä. Joudumme siis lähtemään liikkeelle lähtökohdista, joita ei voi todistaa. Koko tiede perustuu näihin lähtökohtiin, joille ei ole olemassa mitään muuta perustetta kuin käytännön kokemus siitä, että ne toimivat.
Siksi kristittyinä meidän ei tulisi olla kovin huolissaan siitä, jos emme pysty perustelemaan vakuuttavasti Jumalan olemassaoloa. Alvin Plantinga on kehittänyt varsin pitkälle filosofiassa teoriaa siitä, että jumalauskokin on vakuuttava perususkomus. Voimme uskoa Jumalaan lähtökohtaisesti ilman, että meidän tarvitsee todistaa hänen olemassaoloaan. Meille riittää käytännön kokemus siitä, että usko Jumalaan toimii. Jumala on siis yhtä perustava asia kuin järkemme, havaintomme tai muistimme.
Kaikissa kulttuureissa on jonkinlainen käsitys Jumalasta. Tämän perusteella näyttää selvältä, että ihmisellä on jonkinlainen luontainen taju Jumalasta. Siksi uskoa Jumalaan voidaan pitää mielestäni hyvin perustein perususkomuksena, jota ei tarvitse erikseen perustella. Kristityt ovat sanoneet tämän saman jo pitkään vähän toisin sanoin: koska Jumala on luonut meidät, meillä on luomisen perusteella käsitys Jumalasta.
Toki kristillisessä filosofiassa on kehitelty myös paljon todistuksia Jumalan olemassaolon puolesta. En sinänsä vastusta niitä, mutta en usko, että niiden kautta pystytään kuitenkaan ketään vakuuttamaan. Järjestys on toinen. Ensiksi vakuutumme jotakin kautta Jumalasta ja sitten vasta alamme miettimään, että miten tämä on selitettävissä järjellisesti. Meille on siis mahdollista nähdä Jumalan työt ympärillämme jo ennen kuin todistelemme itsellemme asian olevan näin. Uskonnollinen usko on enemmän Jumalan läsnäolon näkemistä maailmassa kuin teorioiden muodostamista ja niiden testaamista.
Luterilaisessa tunnustuksessa asia on sanottu siten, että Jumalan sana luo uskon. Usko ei synny siis järjellisten päättelyiden jälkeen, vaan vasta kun kuulemme Jumalan sanaa ja se vaikuttaa meissä uskon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että usko Jumalaan olisi jotenkin epärationaalista.
Laitettakoon tähän loppuun ihan huvin vuoksi silti mielestäni paras filosofinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta. Se on muokattu versio Anslemin klassisesta ontologisesta argumentista. Muistaakseni Leibniz on esittänyt tämän modaalisen ontologisen argumentin:
1) Jumalan olemassaolo ei ole kontingenttia eli sattumanvaraista.
2) Siis Jumalan olemassaolo on välttämätöntä tai
mahdotonta.
3) Jumalan olemassaolo on mahdollista.
4) Siis Jumalan olemassaolo ei ole mahdotonta.
5) Siis Jumalan olemassaolo on välttämätöntä.
6) Siis Jumala on olemassa
Kyseinen todistus kaatuu 4. ja 5. kohdan välissä olevaan katkokseen, mutta vaikka tuo toimisikin voisi sanan Jumala korvata vaikkapa Eriksellä (kreikkalais-roomalainen jumalatar) ja todistus todistaisi hänen olemassaolonsa.
VastaaPoista4. ja 5. kohdan välillä ei ole katkosta vaan päättely seuraa loogisesti kohdasta 2. Kysymys siitä, mikä on oikea Jumala, ei tee Jumalan olemassaoloa yhtään epätodennäköisemmäksi. Se on pelkästäään seuraava kysymys sen jälkeen kun on todettu, että on olemassa jonkinlainen Jumala tai jumaluus.
VastaaPoistaTässä on muuten hyvä artikkeli liittyen tuohon kosmologiseen argumenttiin: http://ujjf.blogit.fi/leibnizialainen-kosmologinen-argumentti-ilman-riittavan-syyn-periaatetta/
Mutta siis "ei ole mahdoton" ei tarkoita "välttämätön" vain koska se on määritelty joko/tai muotoon kohdassa kaksi. Sillä jos tuollainen operaatio olisi loogisesti sallittu niin todistus ei olisi mikään todistus vaan jonkin olennon olemassaolevaksi määrittely. Havainnollistavana analogiana:
Poista1: X voi olla vain 1 tai 0
2: On mahdollista että X=1
3: Ei ole mahdotonta että X=1
4: Eli X=1.
Tuossa oli matemaattinen versio esittämästäsi todistuksesta, jossa näkyy selkeämmin katkos kohtien 3 ja 4 välillä, jotka vastaavat todistuksesi kohtia 4. ja 5.
Se että esittämäsi todistus on sanallisessa muodossa kokonaan, antaa mahdollisuuden hämäävälle kielenkäytölle, kuten "mahdotonta ja välttämätöntä". Kun loogisessa argumentissa olisi selkeämpi käyttää "on olemassa" ja "ei ole olemassa".
Argumentin joko/tai muoto kohdassa kaksi seuraa loogisesti kohdasta yksi. Koko argumentin idea on siinä, että Jumala on sellainen olio, joka ei ole olemassa sattumanvaraisesti, vaan jos hän on olemassa, hän on joko välttämättä olemassa kaikissa mahdollisissa maailmoissa tai sitten Jumalan olemassaolo on täysin mahdotonta.
PoistaKoko argumentti liittyy kysymykseen siitä, miksi on ylipäätään olemassa jotakin, sen sijaan, että ei olisi olemassa yhtään mitään. Jumala on tässä siis välttämätön olio. Ilman välttämättömyyttä argumentti ei tietenkään toimisi. Siksi puhe välttämättömästä ja mahdottomasta, eikä pelkästään olemassaolosta. Kyse ei ole näin mistään hämäävästä kielenkäytöstä. Tuo esittämäsi analogia on virheellinen, koska kyse on mahdollisista maailmoista ja sitä kautta matemaattisesti ilmaistuna modaalilogiikasta. Yksinkertaisesti tämä argumentti vain todistaa sen, että on olemassa jokin olio, joka on välttämättä olemassa.
Analogia menisi oikein, jos se kuuluisi jotenkin näin:
1: X voi olla vain 1 tai 0
2: Jos p, niin X ei ole 0
3: p
4: X ei ole 0
5: siis X=1
Tuota kohtaa kaksi ei varsinaisessa argumentissa missään vaiheessa sanottu, mutta on itsestään selvää, että jos Jumalan olemassaolo on mahdollista, niin se ei ole silloin mahdotonta. p siis vastaa tässä analogiassa lausetta, että Jumalan olemassaolo on mahdollista. Tuossa ei ole missään kohtaa hyppyä eikä virhepäättelyä.
Tuossa linkittämässäni blogissa oli muotoiltu myös mielenkiintoinen todistus välttämättömän olion olemassaololle:
P1: Jos tosiasialle T on (i) olemassa mahdollinen selitys ja (ii) jokainen mahdollinen selitys T:lle edellyttää P:tä, niin silloin on järkevää uskoa, että P.
P2: Tosiasialle ‘kontingentteja olioita on olemassa’ on olemassa mahdollinen selitys, nimittäin se, että välttämätön olio on olemassa.
P3: Jokainen mahdollinen selitys tosiasialle ‘kontingentteja olioita on olemassa’ edellyttää välttämättömän olion olemassaoloa.
J: On siis järkevää uskoa, että välttämätön olio on olemassa.
Mutta samaa voidaan soveltaa vaikka kuinka absurdiin kohteeseen, esim:
Poista1) Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien olemassaolo ei ole kontingenttia eli sattumanvaraista.
2) Siis Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien olemassaolo on välttämätöntä tai
mahdotonta.
3) Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien olemassaolo on mahdollista.
4) Siis Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien olemassaolo ei ole mahdotonta.
5) Siis Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien olemassaolo on välttämätöntä.
6) Siis Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat ovat olemassa
Ei voida, koska heti ensimmäinen premissi menee pieleen. Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat ovat täysin kontingentteja, koska niiden olemassaolo ei ole mitenkään välttämätöntä, vaan niitä voi ihan hyvin olla olemattakin.
PoistaMiksi sitten Jumala ei voi olla olematta?
PoistaJos Jumala on olemassa, siitä seuraa välttämättä että hänen olemassaolonsa on kaikelle muulle perustavaa. Toisin sanoen Jumalan olemassaolo selittää silloin kaiken muunkin olemassaolon. Hän on ensimmäinen syy ja kaiken ylläpitäjä. Tämän vuoksi jos Jumala on olemassa, hän ei edes voi olla olematta. Tähän liittyy vielä mahdollisten maailmojen käsite. Eli kontingentit oliot ovat sellaisia, jotka voivat olla tai olla olematta, olipa maailma minkälainen tahansa. Jumalan käsite on puolestaan sellainen, että jos hän on olemassa, hän on välttämättä olemassa kaikissa mahdollisissa maailmoissa. Jos hän taas ei ole, niin hänen olemassaolonsa on siinä tapauksessa täysin mahdotonta missään mahdollisessa maailmassa. Jumala on siis käsitteenä sellainen, että joko hän on kaiken todellisuuden perusta ja olemassa minkälaisessa maailmassa tahansa tai sitten hänen olemassaoloa ei ole ollenkaan. Siinä ero näihin mutanttininjakilpikonniin, koska ne voivat ihan hyvin olla yhdessä mahdollisessa maailmassa, mutta olla olematta toisessa samaan aikaan ilman loogista ristiriitaa.
PoistaEli siis jos Jumala on olemassa, niin Hänen olemassaolonsa perustelee kaiken. Jos Jumala on olemassa, niin kaiken muun olemassaolo johtuu Hänestä, joten Hän ei siinä tapauksessa voi olla olematta.
VastaaPoistaJos Jumalaa taas ei ole olemassa niin kaikki johtuu jostakin muusta. Tämä tekisi Jumalasta mahdottoman, ja koska Jumala ei ole mahdoton, on hänen oltava olemassa.
Ymmärsinkö oikein?
Yksinkertaistettuna kyllä.
PoistaMillä tässä on sitten todistettu että Jumala ei ole mahdoton?
PoistaKaikkivaltiaan ja täydellisen olion olemassaolo ei ainakaan loogisesti ole mahdotonta, joten se on mahdollista.
PoistaEi olekaan. Se ei ole mahdotonta kuvitella. Mutta on jo todistettu että ihminen osaa kuvitella asioita jotka itseasiassa ovat mahdottomia oikeassa maailmassa.
PoistaHyvä esimerkki löytyy matematiikasta. Niin sanottu "mahdoton kuvio" on kuviteltavissa, mutta se ei koskaan voi esiintyä oikeassa maailmassa. Esimerkkejä tästä ovat Penrosen kolmio, paholaisen äänirauta, Neckerin kuutio ja Penrosen portaat. Tässä kuva kaikista niistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mahdoton_kuvio
(Tiedän muuten ettei wikipedia ole luotettava lähde tieteelliselle tutkimukselle, mutta nämä kuviot eivät olekaan peräisin wikipediasta, laitoin linkin vain näyttääkseni miltä kyseiset kuviot näyttävät.)
Eli ihminen pystyy kuin pystyykin kuvitella mahdottomia asioita. Aiemmin puhuimme kahdesta rinnakkais maailmasta jossa toisessa Jumala on olemassa, ja toisessa taas mahdoton. Mennäänpä takaisin tähän esimerkkiin: Jos eläisimme siinä maailmassa jossa Jumala on mahdoton, mikään ei silti estäisi meitä kuvittelemasta Jumalaa. Mistä siis tiedämme että emme elä itseasiassa siinä maailmassa, jossa Jumala on mahdoton?
Tämä on vielä hyvin tärkeä huomio: En ole lainkaan yrittämässä todistaa että Jumala on itseasiassa mahdoton. Sitä ei tällä hetkellä voi tehdä. Yritän vain ilmaista että valitettavasti sinun todistuksesi ei todista että Jumala ei ole mahdoton.
Siispä meille jää käteen se vastaus johon tieteellisellä metodilla päädymme tänäkin päivänä: Me emme tiedä onko Jumala olemassa, vai eikö ole. Me emme tiedä onko Jumala mahdoton.
Ja se syy miksi itse en usko, on yksinkertaisesti että todistusaineisto ei riitä. Tiedeyhteisö hyväksyy teoriat vasta kun niille on riittävä määrä todisteita, ja se on mikä tekee tieteestä vahvaa ja luotettavaa.
Jatkan toki mielelläni ystävällismielistä väittelyämme asiasta, joten huomauta toki jos tein virheitä analyysissäni.
Myönnän kyllä, että tämä todistus ei ole demonstratiivinen, koska on mahdotonta todistaa täysin pitävästi, että Jumala ei ole mahdoton. Kuitenkaan tämä asia ei tee argumenttia täysin turhaksi vaan antaa jonkinlaisia viitteitä filosofisen teismin puolesta, vaikka tuskin vakuuttaa ketään toisin ajattelevaa. Tämä on siis mielenkiintoinen argumentti, mutta uskoni lepää varsinaisesti muissa seikoissa kuin jumalatodistuksissa niin kuin alkuperäisessä blogitekstissä kirjoitinkin.
PoistaAivan. Ymmärsinkin jo ettei tämä ole uskosi perusta. Argumentti on todellakin mielenkiintoinen, en kiistä sitä. Itse ehkä mainitsisin silti että todistus: (1) on kumottu, ja (2) miten se on kumottu, siitä kertoessani. Muuten voi saada väärän vaikutelman että luulet ettei sitä ole kumottu, kuten itse aluksi sain. Vaara ei ole siinä että et vaikuttaisi muille tarpeeksi äykkäältä, vaan enemmänkin siinä että muut jotka lukevat blogia eivät välttämättä tiedä väitteen olevan kumottu, ja saattavat kertoa sitä totuutena eteenpäin.
VastaaPoistaEn käyttäisi sanaa kumottu. Argumentti ei ehkä vakuuta kaikkia, koska Jumalan olemassaolon mahdollisuutta ei ole pystytty vedenpitävästi todistamaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että argumentti olisi kokonaan kumottu. Jos argumentti on muuten pätevä, mutta yhden premissin täydellinen todistaminen puuttuu, ei se tee koko argumentista käyttökelvotonta. Argumentti puhuu teismin todennäköisyyden puolesta, mutta ei onnistu vakuuttamaan epäilijöitä.
VastaaPoistaTuolla on lisää tästä argumentista: http://ujjf.blogit.fi/modaalinen-ontologinen-argumentti/
En halua inttää mutta kyllä se tekee koko argumentista käyttökelvottoman peruslogiikkaan nojaten. Jumala saattaa olla olemassa tai olematta, mutta tämä argumentti ei auta sen pohdinnassa lainkaan, nyt kun yksi sen premisseistä on kumottu. Jos argumentilla on useampia premissejä, täytyy niiden kaikkien päteä jotta lopputulos olisi validi.
VastaaPoista