Uusi uskonto
Suomen ev.lut. kirkon sisälle on muodostumassa uusi uskonto. Tätä uutta uskontoa jo käytännössä opetetaan yliopistossa kirkon tuleville työntekijöille. Pikkuhiljaa se on syrjäyttämässä kristinuskon ja asettumassa kirkon viralliseksi uskonnoksi.
Uusi uskonto perustuu kyllä Jeesuksen opetuksiin joiltakin osin. Keskeiseksi opinkappaleeksi nousee eettinen reflektointi kultaisen säännön vanavedessä. Varsinainen ero kristinuskoon on siinä, että tässä uudessa uskonnossa pyritään lyömään kiilaa Jeesuksen ja apostolien väliin. Toisin sanoen Paavalia pidetään visionäärinä, joka muutti kristinuskon joksikin sellaiseksi minä se nykyään tunnetaan konservatiivisten uskovien parissa. Uusi uskonto hylkää kirkon apostolisuuden, joka tunnustetaan Nikean uskontunnustuksessa. Kirkko ei enää rakennukaan apostolien opetukselle, vaan apostolien nähdään pikemminkin tehneen hallaa kristinuskolle ja alkuperäiselle Jeesuksen opetukselle.
Koska kiila lyödään Paavalin ja Jeesuksen väliin, se tarkoittaa radikaalia kristinuskon uudelleen tulkintaa. Kristillinen sovitusoppi perustuu aika pitkälle Paavalin kirjeisiin. Puheesta syntien sovituksesta halutaan päästä eroon. Tilalle tarjotaan vain lain vaatimus, jonka mukaan pitää rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään. Sovitusoppi nähdään keskiaikaisena käsityksenä barbaarisesta Jumalasta, joka vaatii rangaistusta synneistä.
Tällainen uusi uskonto tullaan todennäköisesti perustelemaan vetoamalla johonkin alkukirkon aikaiseen harhaoppiin. Sopiva tällainen voisi olla esimerkiksi ebioniitit, jotka olivat juutalaiskristillinen lahko. Väitetään siis jotenkin siten, että apostolit tukahduttivat alkuperäisen kristillisen uskon, joka säilyi näiden ebioniittien parissa. Jos tällaista ei esitettäisi, uusi uskonto olisi täysin historiallista pohjaa vailla. Käytännössä uusi uskonto on siis jonkinlaista erittäin liberaalia juutalaisuutta.
Uuteen uskontoon kuuluu myös se, että Jeesus-kuva keksitään itse. Mitä kauempana historiassa ollaan, sitä varmemmin tuo kuva on mielikuvituksen tuotetta. Jeesus on milloin kommunisti ja milloin naimisissa Maria Magdalenan kanssa ja milloin mitäkin. Kuitenkin varhaisimmat dokumentit eli evankeliumit tuovat paljon varmemmin todellisen kuvan Jeesuksesta kuin nykyaikana keksityt valheelliset Jeesus-kuvat.
Tämän uuden uskon tavoitteena on luoda kristinuskosta versio, joka ei vaadi keneltäkään mitään ja johon nykyihminen voi kohtuullisen vaivattomasti uskoa. Tällöin ateistikin voi uskoa Jeesukseen, mutta vain opettajana. Kristuksen ainutlaatuisuus pelastustienä vaihdetaan siihen, että voidaan muovata jonkinlainen kansallisuskonto, johon jokainen ateistista hindulaiseen voi jollakin tasolla uskoa. Tällä tavoin pyritään pelastamaan samalla kirkon verotulot.
Kirkkolaivamme on ajanut jäävuoreen. Ensin kirkossa on riideltiin naispappeudesta. Nyt homoseksuaalisuudesta. Vaikuttaa siltä, että tämä jäävuori on repimässä kirkkolaivaamme kappaleiksi.
Naispappeus ja homoseksuaalisuus ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Kiista tulee ulottumaan kristinuskon syvimpiikin uskomuksiin saakka. Jeesuksen neitseestäsyntyminen on jo kirkon johtajien toimesta haastettu tai sitä ei ainakaan pidetä oleellisena uskon kysymyksenä. Siitä seuraa, että Jeesuksen jumaluuskin kiistetään. Jeesus ainoana pelastustienä hylätään varmaan myöskin lähitulevaisuudessa. Tietenkään mitään tästä ei sanota suoraan, vaan asia verhotaan joidenkin hyvältä kuulostavien lausahdusten tai pohdinnan taakse. Eettisesti seuraavaksi joudutaan ottamaan kantaa sukupuolineutraalin avioliiton lisäksi myös määräneutraalin avioliittoon eli moniavioisuuteen. Uusi uskonto tekee näin tuloaan.
Ongelmana vain on, että tällainen uskonto ei ole historiallisesti totta, eikä se ole kristinuskoa. Se ei myöskään pitkällä aikavälillä kiinnosta ketään. Ne kirkot, jotka ovat päästäneet tällaisen kristinuskon version valtaan ovat tyhjentyneet. Tämä uskonto ei anna ihmisille vastauksia kysymyksiin iankaikkisesta elämästä. Se ei anna toivoa kuoleman edessä, eikä armahdusta syntiensä painosta rasittuneille ihmisille. Oikeastaan tällainen kristinuskon karsittu versio on vain sanahelinää ilman mitään todellista sisältöä.
Uusi uskonto perustuu kyllä Jeesuksen opetuksiin joiltakin osin. Keskeiseksi opinkappaleeksi nousee eettinen reflektointi kultaisen säännön vanavedessä. Varsinainen ero kristinuskoon on siinä, että tässä uudessa uskonnossa pyritään lyömään kiilaa Jeesuksen ja apostolien väliin. Toisin sanoen Paavalia pidetään visionäärinä, joka muutti kristinuskon joksikin sellaiseksi minä se nykyään tunnetaan konservatiivisten uskovien parissa. Uusi uskonto hylkää kirkon apostolisuuden, joka tunnustetaan Nikean uskontunnustuksessa. Kirkko ei enää rakennukaan apostolien opetukselle, vaan apostolien nähdään pikemminkin tehneen hallaa kristinuskolle ja alkuperäiselle Jeesuksen opetukselle.
Koska kiila lyödään Paavalin ja Jeesuksen väliin, se tarkoittaa radikaalia kristinuskon uudelleen tulkintaa. Kristillinen sovitusoppi perustuu aika pitkälle Paavalin kirjeisiin. Puheesta syntien sovituksesta halutaan päästä eroon. Tilalle tarjotaan vain lain vaatimus, jonka mukaan pitää rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään. Sovitusoppi nähdään keskiaikaisena käsityksenä barbaarisesta Jumalasta, joka vaatii rangaistusta synneistä.
Tällainen uusi uskonto tullaan todennäköisesti perustelemaan vetoamalla johonkin alkukirkon aikaiseen harhaoppiin. Sopiva tällainen voisi olla esimerkiksi ebioniitit, jotka olivat juutalaiskristillinen lahko. Väitetään siis jotenkin siten, että apostolit tukahduttivat alkuperäisen kristillisen uskon, joka säilyi näiden ebioniittien parissa. Jos tällaista ei esitettäisi, uusi uskonto olisi täysin historiallista pohjaa vailla. Käytännössä uusi uskonto on siis jonkinlaista erittäin liberaalia juutalaisuutta.
Uuteen uskontoon kuuluu myös se, että Jeesus-kuva keksitään itse. Mitä kauempana historiassa ollaan, sitä varmemmin tuo kuva on mielikuvituksen tuotetta. Jeesus on milloin kommunisti ja milloin naimisissa Maria Magdalenan kanssa ja milloin mitäkin. Kuitenkin varhaisimmat dokumentit eli evankeliumit tuovat paljon varmemmin todellisen kuvan Jeesuksesta kuin nykyaikana keksityt valheelliset Jeesus-kuvat.
Tämän uuden uskon tavoitteena on luoda kristinuskosta versio, joka ei vaadi keneltäkään mitään ja johon nykyihminen voi kohtuullisen vaivattomasti uskoa. Tällöin ateistikin voi uskoa Jeesukseen, mutta vain opettajana. Kristuksen ainutlaatuisuus pelastustienä vaihdetaan siihen, että voidaan muovata jonkinlainen kansallisuskonto, johon jokainen ateistista hindulaiseen voi jollakin tasolla uskoa. Tällä tavoin pyritään pelastamaan samalla kirkon verotulot.
Kirkkolaivamme on ajanut jäävuoreen. Ensin kirkossa on riideltiin naispappeudesta. Nyt homoseksuaalisuudesta. Vaikuttaa siltä, että tämä jäävuori on repimässä kirkkolaivaamme kappaleiksi.
Naispappeus ja homoseksuaalisuus ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Kiista tulee ulottumaan kristinuskon syvimpiikin uskomuksiin saakka. Jeesuksen neitseestäsyntyminen on jo kirkon johtajien toimesta haastettu tai sitä ei ainakaan pidetä oleellisena uskon kysymyksenä. Siitä seuraa, että Jeesuksen jumaluuskin kiistetään. Jeesus ainoana pelastustienä hylätään varmaan myöskin lähitulevaisuudessa. Tietenkään mitään tästä ei sanota suoraan, vaan asia verhotaan joidenkin hyvältä kuulostavien lausahdusten tai pohdinnan taakse. Eettisesti seuraavaksi joudutaan ottamaan kantaa sukupuolineutraalin avioliiton lisäksi myös määräneutraalin avioliittoon eli moniavioisuuteen. Uusi uskonto tekee näin tuloaan.
Ongelmana vain on, että tällainen uskonto ei ole historiallisesti totta, eikä se ole kristinuskoa. Se ei myöskään pitkällä aikavälillä kiinnosta ketään. Ne kirkot, jotka ovat päästäneet tällaisen kristinuskon version valtaan ovat tyhjentyneet. Tämä uskonto ei anna ihmisille vastauksia kysymyksiin iankaikkisesta elämästä. Se ei anna toivoa kuoleman edessä, eikä armahdusta syntiensä painosta rasittuneille ihmisille. Oikeastaan tällainen kristinuskon karsittu versio on vain sanahelinää ilman mitään todellista sisältöä.
jätkällä kyllä tosi hienoja tekstejä, hyviä pointteja myös kirjotuksiin ;)
VastaaPoistahyvä santtu! hyvää settiä :)
VastaaPoistaOn pakko hyväksyä papinkin se fakta, että raamattu on aikansa elänyt eikä sen opit kuulu nykyaikaan. Otan vain yhden esimerkin:homous. Jumala haluaa, että homot tapetaan. Heitä verrataan koiriin, eivät nekään pääse taivaaseen. Nyt meillä on pressaehdokkaana julkihomo Haavisto. Mukavan tuntuinen fiksu kaveri, en menisi kivittämään, vaikka Jeesus sitä vaatisi.
VastaaPoistaJeesus ei vaatinut kivittämään homoja, eikä muitakaan aviorikokseen syyllistyneitä. Sen sijaan hän antoi nämä teot anteeksi, mutta sanoi, että "mene, äläkä enää syntiä tee." Jos Raamattu on Jumalan ilmoitusta, niin sen opit todellakin kuuluvat nykyaikaan. Raamattu ei mene vanhaksi sillä, että yleinen mielipide jostain seksuaalieettisestä kysymyksestä muuttuu.
VastaaPoista2000-luvulla emme pidä enää orjia, uskomme miehen ja naisen tasa-arvoon ja tuomitsemme eläinrääkkäyksen. Kaikki näistä arvoista ovat täysin järkeiltyjä, eikä niistä ole tuskin mitään mainintaa raamatullisissa kirjoituksissa. Ne ovat kehitetty historiallisen ajan läpi argumentoinnin, poliittisen ja moraalisen filosofian kautta. Jos haluat etsiä raamatusta minkäänlaista mainintaa näistä, sinun pitäisi niin sanotusti poimia rusinat pullasta ja jättää pois kaikki kauheat asiat joista tämä kirja kertoo.
VastaaPoista