Ei yhteisvihkimykselle

Kotimaa uutisoi pari viikkoa sitten kuinka Tampereen hiippakunnassa on noussut kohu, koska ns. vanhan virkakannan edustaja vihittiin yhteisvihkimyksessä papiksi. Näytää siltä, että ev. lut. kirkon puolelta ei kohta ole luvassa enää yhteisvihkimyksiäkään ennen vuotta 1986 voimassa olleen virkakannan edustajille.

Apostolista virkakantaa edustavilta teologian opiskelijoilta kysellään aina silloin tällöin, että miksi et mene naispappien kanssa yhteisvihkimykseen ja toimi sitten pappina kirkossa omalla kannallasi. Pääsisit sillä tavoin paljon helpommalla. Tämä kohu on näyttänyt syyt sille, miksi niin ei oikein voi tehdä luistamatta omasta vakaumuksestaan.

Tampereen Piispa Repo kommentoi asiaa seuraavasti:
- Olennaista on, että pappi itse ymmärtää, mihin hän vihkimyksessään sitoutuu. Siksi ordinaatioon valmentamisessa sekä vihkiharjoituksessa käydään rukousten ja lupausten sisältö tarkoin läpi. Ne ilmaisevat kirkon yhteistä virkakäsitystä. Siksi vihkimyksen jälkeinen yhteydestä kieltäytyminen on teologisesti mahdotonta, sehän edellyttäisi omien rukoustensa ja lupaustensa kieltämistä. Yhteiseen vihkimykseen osallistuminen ei voi olla merkki osittaisesta antautumisesta, ”vastaantulemisesta”, vaan se on merkki siitä, ettei yhteydelle ole vakaumukseen perustuvaa estettä.
Repo sanoo siis sen, että yhteisvihkimyksessä tunnustaa käytännössä muiden vihittävien pappeuden ja osallistuu alttaripalvelukseen heidän kanssaan. Tämän jälkeen on loogisesti mahdotonta kieltäytyä yhteistyöstä naispappien kanssa, koska heidän kanssaan on kerran jo ollut yhteistyössä.

Jos oma näkemys on se, että Jumalan erityinen ilmoitus ja Jeesuksen asetus kieltää naisten vihkimisen paimenen virkaan, joutuu yhteisvihkimykseen menemällä tällöin toimimaan Jumalan ilmoitusta vastaan. Papin uralle ei mielestäni ole kovin hyvä aloitus toimia omaatuntoa ja Jumalan ilmoitusta vastaan, kun kuitenkin pitäisi saarnata tuosta Jumalan ilmoituksesta.

Osallistumalla yhteisvihkimykseen joutuu siis skitsofreeniseen tilanteeseen. On nimittäin aivan turha puhua, että vastustaa naispappeutta, jos kuitenkin toiminnallaan osoittaa, että kannattaa sitä. Siksi yhteisvihkimys ei oikein ole mahdollinen, jos haluaa toimia ristiriidattomasti.

Kommentit

Lähetä kommentti