Herramme rukous

Rukous on vaikeaa. Meillä jokaisella on omat vastuksemme rukouselämässä. Emme edes tiedä, miten tulisi rukoilla. Emmekä tiedä, mitä sanoja tulisi käyttää lähestyttäessä Jumalaa. Näiden kysymysten äärellä yksi opetuslapsista pyysi Jeesukselta: ”opeta meitä rukoilemaan.” Jeesus vastasi: ”Kun rukoilette, sanokaa näin: Isä meidän, joka olet taivaassa…” 

Isä meidän –rukous on kristityn tärkein rukous. Se on sellainen rukous, joka olisi hyvä rukoilla joka päivä. Tähän rukoukseen on kaikki Raamatun rukoukset tiivistetty. Samalla se on eräänlainen yhteenveto koko Jeesuksen opetuksesta. Isä meidän -rukouksen sanat ovat lähtöisin itseltään Jumalalta. Siksi meidän on turvallista rukoilla niitä käyttäen itseään Jumalaa.

Isä meidän -rukous on oikeastaan vastausta Jumalan käskyihin. Ensimmäinen käskyn mukaan emme saa pitää muita Jumalia. Isä meidän –rukouksen aloitamme puhuttelemalla Jumalaa, Isäämme, joka on taivaissa. Toinen käsky kieltää käyttämästä väärin Jumalan nimeä. Rukouksen toisessa pyynnössä pyydämme, että Jumalan nimi pyhittyisi. Kolmas käsky käskee pyhittämään lepopäivän. Tähän käskyyn vastauksena rukoilemme Jumalan valtakunnan tuloa. Loput käskyistä koskevat ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta. Tätä suhdetta käsittelevät myös Isä meidän -rukouksen loput pyynnöt. Vastaus näihin käskyihin voidaan tiivistää pyyntöön: ”tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä kuin taivaassa.”

Jumala - Isämme

Raamatussa puhutaan Jumalasta Isänä ensimmäisen kerran Toisessa Mooseksen kirjassa, jossa Mooses marssii Faaraon eteen ja julistaa: ”Näin sanoo Herra: ’Israel on minun esikoispoikani. Minä käsken sinua päästämään poikani minua palvelemaan.’” (2. Moos. 4:22-23) Israelin kansa oli alistettu Egyptin orjuuteen. Heille puhe Jumalasta Isänä oli merkki vapaudesta ja toivosta. Kutsuessaan Jumalaa Isäksi he eivät enää olleetkaan ensisijaisesti orjia, vaan poikia.

Kun Jeesus käskee opetuslapsiaan kutsumaan Jumalaa Isäksi, oli sillä selvä merkitys: Jumala on kuullut kansansa huokaukset ja on vapauttava sen orjuudesta. Kyseessä ei siis ole pelkästään tuttavallinen puhuttelu, vaan jopa vallankumouksellinen toivo vapautuksesta. Jumalan valtakunta on tulossa ja sen myötä Jumalan kansa vapautetaan synnin orjuudesta.

Vanhassa testamentissa on myös toinen esimerkki Jumalasta Isänä. Jumala lupasi kuningas Daavidille, että hänen poikansa rakentaa temppelin ja Jumala pitää tämän Daavidin pojan valtakunnan ikuisesti voimassa. Tästä kuninkaasta Jumala sanoi, että ”minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika.” (2. Sam. 7:14) Tämä kuningas olisi messias, joka vapauttaisi orjuudessa olevan kansansa. Jeesus liittää nämä Vanhan testamentin teemat yhteen. Hän on messias, joka vapauttaa kansansa. Hänen seuraajansa ovat Jumalan kansaa. He ovat vapaita ja voivat kutsua rukouksessa Jumalaa Isäksi.

Millainen on taivaallinen Isämme? Meillä jokaisella on erilainen biologinen isä ja erilaiset kokemukset isästä. Joillakin ihmisillä voi olla huonoja kokemuksia omasta isästä. Siksi emme voi siirtää mielikuvia omasta isästämme suoraan Jumalaan. Sellainen olisi pohjimmiltaan epäjumalanpalvelusta. Jumala on Isänä kaikkien tämän maailman käsitteiden ja esikuvien yläpuolella.

Jumala Isänä on Isä sellaisena kuin Jeesus hänet meille ilmoittaa. Tunnemme Isän vain Pojan kautta. Jeesus sanoo: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.” (Joh. 14:9) Jeesuksen ilmoittama Isä on tuhlaajapoikavertauksen isä. Isä, joka juoksee syntistä poikaansa vastaan ja järjestää juhlat hänen paluunsa kunniaksi.

Jumalan nimi

Vanhassa testamentissa Jumala ilmoitti itsensä Moosekselle. Silloin Jumala sanoi Moosekselle olevansa se, joka on. Jeesus näkee itsensä uutena Mooseksena, joka ilmoittaa Jumalan nimen lopullisesti ja kokonaan kansalleen: ”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle.” (Joh. 17:6) Vanhan liiton aikana Israelin kansa vältti Jumalan nimen lausumista. Jumalaa on nyt uuden liiton aikana mahdollista puhutella hänen poikansa välityksellä, sillä Jeesuksen nimi on Jumalan nimi: ”Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut.” (Joh. 17:11) Paavali kirjoittaa Kristuksesta: ”Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.” (Fil. 2:9)

Meidät on kastettu kolmiyhteisen Jumalan nimeen, jossa meidät on jo pesty puhtaiksi ja pyhitetty. Jumalan nimen pyhittäminen on siis lähtenyt jo meidän kasteestamme liikkeelle. Meidät on kastettuina kutsuttu joka päivä koko elämällämme edelleen pyhitykseen ja Jumalan nimen kirkastamiseen. Jumalan nimi on kyllä itsessään pyhä, mutta voimme elämällämme häpäistä sen pyhyyden kansojen keskuudessa. Samaten Jumalan nimen pyhittäminen tarkoittaa hänen sanansa pitämistä pyhänä. Jumalan sanaa on opetettava puhtaasti ja kokonaisena, ja sitä tulee myös noudattaa ja kunnioittaa.

Jumalan valtakunta tulee

Jumalan valtakunta on tullut keskellemme Kristuksessa. Hän itse on henkilöitynyt Jumalan valtakunta. Siellä, missä hän on, on myös Jumalan valtakunta läsnä. Tämän vuoksi Jumalan valtakunta on tänäänkin keskellämme sanassa ja sakramenteissa. Sen vuoksi rukoilemme, että saisimme intoa Raamatun lukemiseen ja ehtoolliselle osallistumiseen, sekä pystyisimme antamaan aikaa Jumalalle rukouksessa.

Pyytäessämme tulkoon sinun valtakuntasi rukoilemme ennen kaikkea Jeesuksen paluuta ja Jumalan valtakunnan lopullista tulemista. Jumalan valtakunta tulee lopullisesti vasta kerran Kristuksen palatessa. Ilmestyskirjassa kuvataan kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta maan päälle. Silloin on oleva myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Jumalan valtakunnan tuleminen tarkoittaa samalla Kristuksen kirkon kasvua maan päällä. Meidän on vietävä viestiä eteenpäin Jumalan valtakunnasta. Rukoilemme siis tässä pyynnössä lähetystyön ja kristillisen kirkon puolesta kaikkialla maailmassa.

Tapahtukoon sinun tahtosi

Joku on sanonut, että loppujen lopuksi on olemassa kaksi erilaista rukousta. Ensimmäinen niistä kuuluu: tapahtukoon sinun tahtosi. Toinen puolestaan on tapahtukoon minun tahtoni. Kaikista kauheinta, mitä ihmiselle voi käydä, on se, että tuo jälkimmäinen rukous käy toteen. Jumala on hyvä ja hänellä on hyvä tahto meitä jokaista ihmistä kohtaan. Jumalan tahdon toteutuessa on meillä taivas maan päällä.

Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. (1. Tim. 2:4) Sen vuoksi tämä pyyntö liittyy tiiviisti pyyntöön Jumalan valtakunnan tulemisesta. Jumalan tahdon toteutuminen tarkoittaa myös sinun pelastumistasi, koska Jumala ei halua, että yksikään ihminen joutuisi kadotukseen.

Jumala on ilmoittanut tahtonsa meidän elämämme suhteen kymmenessä käskyssä. Rukoilemme voimaa niiden noudattamiseen. Pyydämme, että Jumala yhdistäisi meidän tahtomme hänen Poikansa tahtoon, joka yksin on täyttänyt kokonaan Jumalan tahdon.

Jokapäiväinen leipämme

Jumala huolehtii meidän elämämme jokapäiväisistä tarpeista. Rukouksemme ei koske vain pelkästään hengellisiä asioita, vaan myös arkisia maallisen elämän piiriin kuuluvia ruumiimme tarpeita. Pyydämme niitä luottaen lapsellisesti taivaalliseen Isäämme.

Leipä, jota pyydämme, on maallista ruokaa, mutta myös Jumalan sanaa eli elämän leipää. Sitäkin tarvitsemme elääksemme. Sana jokapäiväinen (epiousios) esiintyy Uudessa testamentissa vain kerran ja se tarkoittaa kirjaimellisesti olemuksen tai luonnon ylittävää. Jokapäiväinen leipä tarkoittaa siis myös ehtoollista, joka on Jumalan valtakunnan juhla-ateria. Pyydämme, että tulisimme ravituksi Herramme ruumiilla ja verellä.

Meidän on nähtävä myös yli omien tarpeidemme ja huolehdittava siitä, että muiden tarpeetkin tulevat täytettyä. Niinpä tämä rukous kehottaa kristittyjä taistelemaan maailman hädän puolesta. Samalla tämä pyyntö ohjaa meitä pohtimaan omaa elämäntapaamme.

Anna meille anteeksi

Syntisinä ihmisinä tarvitsemme joka päivä anteeksiantamusta. Tunnustamme, että ansaitsemme rangaistuksen, eikä meillä ei ole mitään muuta toivoa kuin Jumalan armo, joka meille annetaan Kristuksen tähden. Hänen armostaan saamme syntimme anteeksi. Siihen voimme turvata aina uudestaan.

Tästä Jumalan armosta osallisina annamme myös anteeksi niille, jotka rikkovat meitä vastaan. Tämä pyyntö katkaisee koston kierteen alkuunsa. Jeesuksen vertaus armottomasta palvelijasta selittää tätä pyyntöä. Se kuvaa kuinka me olemme saaneet valtavan syntivelan anteeksi ja siksi meidän tulee antaa lähimmäisillemme ja velallisillemme anteeksi.

Jeesus antoi esimerkin anteeksiantamuksesta ristillä, jossa hän sovitti kaikki syntimme. Hän rukoili ristiinnaulitsijoidensa puolesta, jotta Jumala antaisi heille anteeksi, koska nämä eivät tiedä, mitä tekevät. Ristillä Jeesus lahjoitti meille anteeksiannon kaikkiin synteihimme. Hän joutui siitä maksamaan oman henkensä.

Äläkä saata kiusaukseen

Kiusaukset voidaan kääntää myös koettelemuksiksi. Jumala antaa meille koettelemuksia, jotta uskomme kestäisi ja vahvistuisi. ”Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa.” (1. Piet. 1:7)

Pyydämme siis, että Jumala ei sallisi meidän joutua liian suuriin koettelemuksiin. Pyydämme, että saisimme kannettavaksemme juuri sen määrän koettelemuksia, joka on osaksemme uskottu. Pyydämme myös, että Jumala pelastaisi meidät sellaisista kiusauksista, jotka vievät syntiin. ”Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.” (1. Kor. 10:13)

Jeesus oli 40 päivää paholaisen kiusattavana. Hän on voittanut kaikki kiusaukset ja kykenee auttamaan meitäkin, jotka olemme monella tavoin kiusattuja.

Päästä pahasta

Paha ei ole abstrakti asia tai hyvän puutetta, vaan persoonallinen voima. Hän on langennut enkeli, Saatana, joka asettuu vastustamaan Jumalaa. Isä meidän -rukouksen viimeisessä pyynnössä rukoilemme varjelusta juuri Jumalan vastustajaa vastaan. Kristus on jo ristinkuolemallaan voittanut pahan vallan. Jumalan valta on pahan valtaa suurempi. Pyydämme, että voitto jonka Kristus on hänestä saanut tulisi yhä paremmin julki ihmisille ja maailmalle.

Jumalan voitto pahasta saa täyttymyksensä Jeesuksen tullessa takaisin. Silloin paha tuhotaan lopullisesti. Näin ollen tämä pyyntö liittyy läheisesti Jumalan valtakunnan tulemiseen. Samalla rukoilemme, että säilyttäisimme uskon loppuun asti. Nimittäin jos kadotamme Jumalan, kadotamme hyvän.

Tässä pyynnössä rukoilemme varjelusta kaikelta pahalta, mitä maailmassa esiintyy. Kuten eräässä kirkkorukouksessa sanotaan, pyydämme Jumalaa varjelemaan meitä ympäristötuhoista, luonnonmullistuksista, nälänhädästä, taudeista, sodasta ja väkivallasta, riidoista ja laittomuuksista.

Kirkkoisä Cyprianus tiivisti tämän pyynnön hienosti 200-luvulla: ”Kun sanomme ’päästä meidät pahasta’, ei jää enää mitään enempää pyydettävää.”

Julkaistu Elämään-lehdessä 10/2012

Kommentit