Olivatko ensimmäiset kristityt kommunisteja?


Miksi Itä-Saksan viiden markan setelissä oli radikaalireformaattori Thomas Müntzerin kuva, vaikka hänen johtama talonpoikaiskapina johti sadantuhannen talonpojan teloittamiseen?

"Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi." (Apt. 2:44-45) Näin kuvaa evankelista Luukas ensimmäisten kristittyjen toimintaa Jerusalemissa aivan kristillisen kirkon alkuaikoina.

Luukkaan kuvauksen pohjalta monet ovat päätelleet, että ensimmäiset kristityt olivat varhaisia sosialisteja tai kommunisteja, joilla oli käytössä yhteisomistus. Tämä on kuitenkin hätäinen johtopäätös. Kristittyjen omaisuuden lahjoittaminen on aina perustunut vapaaehtoisuuteen eikä kenenkään ollut pakko luopua omaisuudestaan edes Jerusalemin seurakunnassa kirkon alkuaikoina.

Yksityisomaisuuden vahvistaa jo seitsemäs käsky: älä varasta. Jotta ylipäätään voidaan varastaa, täytyy ihmisillä olla yksityisomaisuutta. Kristinusko ei siis millään muotoa kiellä omistamista sinänsä. Toki Raamattu varoittaa ahneudesta ja omaisuuden pitämisestä epäjumalana, mutta kommunismin kanssa tällä ei vielä ole juurikaan tekemistä. Yksityisomaisuus sinänsä ei ole moraalitonta, vaan lahja, jonka Jumala on antanut jokaisen ihmisen käyttöön lähimmäisen palvelemiseksi.

Kommunismi puolestaan perustuu Karl Marxin teoriaan luokkasodasta, jossa proletariaatti ottaa haltuunsa väkivalloin tuotantovälineet ja yksityisomaisuuden. Jotta päästään taloudelliseen tasa-arvoon, kaikki yksityisomaisuus kielletään. Kommunismi perustuu siis pakkoon ja on siksi täysin erilainen systeemi kuin kristinusko. Lisäksi minkäänlaista materiaalisen maailman ylittävää todellisuutta ei kommunistisen ideologian mukaan ole olemassa, joten kyseessä on pohjimmiltaan filosofinen materialismi, jota kristinusko ei edusta vähimmässäkään määrin.

Kommunistisen ideologian mukaan valtion päämääränä on kommunistinen utopia, jossa kaikki elävät sopusoinnussa ja harmoniassa. Kaikki yhteiskunnalliset ongelmat on luokkataistelun seurauksena ratkottu. Tämä on hyvin uskonnolliselta kuulostavaa eskatologiaa ja itse asiassa se onkin lainaa kristinuskosta.

Kukaan ei alkuseurakunnassa puhunut luokkasodasta tai utopistisesta valtiosta kehityksen päämääränä. Kukaan ei myöskään ollut kollektivisoimassa tuotantoa eikä nousemassa taisteluun yhteiskunnan sortavia rakenteita vastaan. Jerusalemin seurakunnan varhaisella käytännöillä ei näin ollut juuri mitään tekemistä modernin kommunismin kanssa.

Todennäköisesti kyseessä oli pelkästään Jerusalemin seurakunnan käytäntö, jonka ei tiedetä jatkuneen kovin pitkään. Esimerkiksi Korintin tai Galatian seurakunnissa vastaavaa yhteisomaisuuteen viittaavaa käytäntöä ei ollut. Kristityillä ei apostolisella ajalla ollut mitään yleistä velvoitetta luopua yksityisomaisuudestaan. Nähtävästi Luukaksen kuvaama tilanne oli Jerusalemissa ohimenevä vaihe, jossa paljon ihmisiä oli tullut pyhiinvaellukselle Jerusalemiin ja kun he kääntyivät kristityiksi, heistä piti huolehtia ja siksi elettiin omaisuuden suhteen verrattain kollektiivisesti.

Omaisuuden lahjoittamisessa ei tietenkään ole mitään vikaa vaan siihen jokaista kristittyä kehotetaan. Kuitenkin tulee erottaa se, mikä on seurausta erilaisista poliittisista ideologioista ja mikä on lähtöisin kristinuskosta itsestään.

Igor Shafarevits on arvioinut kommunismin juuria ja ongelmia ansiokkaasti kirjassaan Socialist Phenomenon. Hänen mukaansa seuraavat seikat ovat ominaisia kaikille sosialistisille yhteiskunnille: yksityisomaisuuden kieltäminen, perheen mitätöinti, uskonnon lakkauttaminen sekä hierarkioiden purkaminen.

Shafarevits argumentoi useisiin historiallisiin esimerkkeihin vedoten, että kommunismi on oikeastaan kristinuskon harhaoppi. Samat periaatteet yksityisomaisuuden kieltämisestä järjestäytyneen uskonnon vastustamiseen asti näkyivät jo keskiajan harhaopeissa kuten kataareilla ja myöhemmin radikaalireformaation liikehdinnässä.

Esimerkiksi Thomas Müntzerin johdolla käydyssä talonpoikaiskapinassa vuonna 1524 perustettiin Mühlhausenin kaupunkiin nykytermein kommunistista valtiota, jossa oli yhteisomaisuus. Kaupungin vanha valtuusto hajotettiin ja tilalle tuli "ikuinen" kaupunginvaltuusto, jonka avulla maan päälle saataisiin uusi Jumalan valtakunta tai tuhatvuotinen valtakunta Thomas Müntzer johtajanaan.

Karl Marxin ideologia sijoittuu sitten samaan jatkumoon näiden kristillisten lahkojen kiliastisten unelmien kanssa. Marxkin on perustamassa ikuista rauhan valtakuntaa maan päälle oman ideologiansa kautta. Hän on lainannut eskatologiansa kristillisiltä lahkoilta, jotka olivat ymmärtäneet väärin opin tuhatvuotisesta valtakunnasta.

Ei ole minkäänlainen ihme, että Itä-Saksassa pidettiin Müntzeria suurena kommunismin edelläkävijänä, jonka kuva voitiin painaa seteleihin. Se osoittaa, että kommunistinen ideologia on paljon velkaa harhaoppisille kristillisille lahkoille.

Kommentit

  1. En enää edes jaksa lukea blogiasi, koska olet aina väärässä kaikesta. Häkeltyisin, jos koskaan lukisin kirjoittamasi lauseen, joka pitää paikkaansa.

    VastaaPoista
  2. Tyypillinen kirjoituksesi menee jotakuinkin tällä kaavalla: "Olen jo päättänyt etukäteen mitä mieltä asiasta olen, tässä löytämiäni lausuntoja, jotka tukevat mielipidettäni."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, minulla on usein mielipiteitä asioista jo ennen kuin kirjoitan mitään. Ja kyllä, saatan viitata johonkin muuhunkin tekstiin kuin omaani.

      Poista
  3. Onhan se nyt vallan kamalaa jos kirjoittaja pystyy perustelemaan mielipiteitään muilla lähteillä? :D Voi hyvänen aika...

    "Jotta ylipäätään voidaan varastaa, täytyy ihmisillä olla yksityisomaisuutta. Kristinusko ei siis millään muotoa kiellä omistamista sinänsä."

    Voi olla hieman pilkunviilaamista, mutta kiinnitti tämä kohta huomiota, vaikka ei pointtisi olekaan. Mutta eikö myös valtiolta luvattomasti ottaminen olisi varastamista? Eli toisin sanoen myös kommunismissa voisit varastaa, valtiolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti sinänsä. Toisaalta silloin kun käskyt annettiin ei ollut olemassa minkäänlaista valtiota modernissa merkityksessä, joten siinä tilanteessa seitsemäs käsky viittaa yksityisomistukseen.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit