Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Trumpin voitto ja länsimaiset yhteiskuntautopiat

Muutama päivä on kulunut Trumpin voitosta, enkä vieläkään ole löytänyt suomeksi tyydyttävää selitystä siitä, miksi näin pääsi käymään. On siis pakko yrittää itse.

Yleinen narratiivi Trumpin voitosta on ollut, että pettyneet työväenluokan köyhät valkoiset miehet ovat paremman elämän toivossa menneet äänestämään Trumpia huolimatta hänen persoonansa ongelmista. Clintonin puolestaan nähtiin vain jatkavan Obaman politiikkaa eikä näin tuovan heidän kannaltaan mitään muutosta asiaan.

Clintonin kannattajien ja median luoman kuvan mukaan Trump on lähinnä seksistinen, valehteleva, epävakaa, narsistinen, rasistinen ja hölmö miljardööri, joka ajaa ainoastaan omaa etuaan. Häntä äänestävät vain säälittävät tapaukset, jotka epätoivoissaan ovat valmiita äänestämään ketä tahansa hullua, jotta heidän protestinsa kuultaisiin. Missään nimessä Trump ei ole millään tavalla vakavasti otettava ehdokas. Tätä narratiivia Suomenkin media on toistellut ennen vaaleja ja vaalien jälkeen.

Riippumatta siitä onko tä…

Herätysliikkeet ja eurooppalaisuuden syvin olemus

Joseph Ratzinger and Marcello Pera: Without Roots. The West, Relativity, Christianity, Islam.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä on kysyttävä, keitä me olemme, mistä tulemme ja mihin olemme matkalla. Mikä on Suomi muiden kansojen joukossa? Britannian ero Euroopan unionista on saanut monet Suomessakin kyselemään, mitä tarkoittaa olla osa Eurooppaa. Onko eurooppalaisuudella maantieteen lisäksi jotain henkistä tai kulttuurista sisältöä, vai onko se vain kuori, joka peittää alleen kaikki erilaiset ajatukset, ideologiat ja uskonnot, jotka sen alueella sattuvat olemaan?

Vuonna 2004 silloinen kardinaali Joseph Ratzinger, josta seuraavana vuonna tuli paavi Benedictus XVI, sekä Italian senaatin presidentti, tieteenfilosofian professori Marcello Pera, pitivät sattumalta peräkkäisinä päivinä luennot Euroopasta ja sen olemuksesta. Huomattuaan yhteensattuman molemmat kommentoivat toistensa luentoja ja kirjeenvaihdon pohjalta syntyi keskustelukirja otsikolla Without Roots. The West, Rela…

Yksipuolinen suvaitsevaisuus

Suvaitsevaisuutta markkinoidaan nykyään oikean eettisen elämän kruununjalokivenä. Kuitenkin hyvin pintapuolisellakin tarkastelulla huomaa, että suvaitsevaisuus on usein yllättävän yksipuolista. Seksuaalivähemmistöjä suvaitaan oikein mielellään, mutta samaan aikaan ollaan hyvin suvaitsemattomia konservatiivisia kristittyjä ja eettisissä kysymyksissä heidän laillaan ajattelevia ihmisiä kohtaan.

Suvaitsevaisuuden yksipuolisuuteen on suuresti vaikuttanut 1900-luvulla elänyt vasemmistofilosofi Herbert Marcuse. Marcuse kehitteli ns. sortavan tai tukahduttavan suvaitsevaisuuden (repressive tolerance) idean, joka on kaikesta päätellen saanut paljon vaikutusvaltaa. Vasemmistolaisen Marcusen mukaan yhteiskunta on lähtökohtaisesti niin sortava ja eriarvoistava, että tulisi olla suvaitsematon ja syrjivä suvaitsevaisuuden ja vapauden nimissä. Hän vaihtoi syrjimättömän eli aidon suvaitsevaisuuden, joka suvaitsee kaikkia näkökantoja, sortavaan suvaitsevaisuuteen. Sortava suvaitsevaisuus ei suvaitse …

Saarna 1. paastonajan sunnuntaina

Matt. 4:1–11

Sanotaan, että ihmistä kiusaavat nuorena lihan himot, keski-ikäisenä rahan ja vallan himot sekä vanhana omavanhurskauden kiusaus. Näiden asioiden äärellä olemme jokainen kamppailleet ja tulemme kamppailemaan.

Jeesuksen julkinen toiminta heti hänen kasteensa jälkeen alkaa kertomuksella Jeesuksen kiusauksista tai koettelemuksista. Jeesus antautui kaikkiin niihin koetuksiin ja vaaroihin, joita inhimillinen elämä pitää sisällään. Näin hän osoittautui todelliseksi ihmiseksi ja messiaaksi, joka ymmärtää niitä, joita hän on tullut pelastamaan kuten Heprealaiskirjeen kirjoittaja pariinkin otteeseen muistuttaa:

”Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.” ja toisaalla heprealaiskirjeessä: ”Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme…

Ehdolla kirkolliskokoukseen

Olen ehdolla kirkolliskokoukseen Helsingin hiippakunnan maallikkovaalissa. Seuraavassa lyhyt esittelyteksti:
Työskentelen Suomen Raamattuopistolla Avoimen raamattukoulun vastaavana opettajana. Koulutukseltani olen teologian maisteri. Herätysliikkeet ovat lähellä sydäntäni. Opiskeluaikoina toimin useassa eri seurakunnassa kesäteologina ja olin aktiivisesti mukana Suomen teologisen instituutin toiminnassa.

Olen uskova luterilainen kristitty, joka kantaa huolta kirkkomme hengellisestä tilanteesta. Kirkolliskokoukseen olen ehdolla hätänumerolla 112.

Kirkkoa uhkaavat lähivuosina suuret haasteet. Kirkosta erotaan kovaa tahtia. Sen jäsenet maallistuvat eivätkä enää usko niin kuin kirkko opettaa. Samaan aikaan kirkon sanoma Kristuksesta uhkaa hukkua, kun kirkkoa mainostetaan lähinnä jonkinlaisena koko kansan hyväntekeväisyyslaitoksena.

Kirkon sanoma Kristuksesta on sen suurin aarre. Tähän sanomaan kirkon tulisi orientoitua entistä voimakkaammin. Kirkon jäsenkato ei lopu ennen kuin kirkossa ymmä…