Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2018.

Saarna 4. sunnuntai pääsiäisestä

Joh. 15:10-17

Selvin sanoin Jeesus antaa nyt meille ja kaikille opetuslapsilleen käskyn: rakastakaa toisianne. Mutta ehkä sinä kysyt: Miten kukaan voi käskeä rakastamaan? Miten ihmisen voi pakottaa rakastamaan? Eikö asia ole niin, että on ihmisiä, joita me rakastamme ja on niitä, joita emme rakasta ja sitten vielä niitäkin, joita meidän on edes vaikea kuvitella rakastavamme? Eikö rakkaus olekaan sokea, siis eräänlainen sattumanvarainen vietti tai tunne, jota vain seuraamme?

Raamatun alkutekstistä löytyy useita erilaisia sanoja, jotka kaikki on suomennettu sanalla rakkaus. On perheenjäsenten kiintymystä toisiinsa, ystävien välistä rakkautta ja eroottista rakkautta. Nämä kaikki ovat ihmisen luonnollista rakkautta. Jo luomisessa meille on annettu kyky rakastaa ja se on Jumalan luoma hyvä asia. Kuitenkin ihmiskunnan langettua syntiin myöskin luonnolliset rakkaudet ovat lankeemuksen alaisia. Ne siis voivat vääristyä irvikuvikseen. Esimerkiksi eroottinen rakkaus voi saada muotoja, jotka eiv…

Maailman suunta

Kommunismin kaatumisen jälkeen näytti hetken aikaa siltä, että maailmanhistorian suunta oli lyöty lukkoon. Demokraattinen liberalismi näytti yksin jäävän jäljelle suurten ideologioiden taistelussa. Sekä fasismi että kommunismi olivat hävinneet. Joku äityi tässä tilanteessa jo julistamaan historian loppua: enää ei olisi jäljellä muuta kuin liberalismin loputonta voittokulkua.

Liberalismin suuren kertomuksen mukaan maailma on matkalla pimeydestä valoon, epätasa-arvosta tasa-arvoon, syrjinnästä vapauteen. Ihmiskunta kehittyy kohti yhä suurempaa hyvinvointia ja uusia teknologisia löydöksiä. Loputonta edistystä ei voi kukaan estää. Liberalismi näkee tuoneensa esiin suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon ajan. Ihmisen sosiaalinen voittokulku tiivistyy rajattomassa globalisaatiossa, joka yhdistää kaikki kansat tämän projektin tueksi. Ihmiskunnan historia on jatkuvaa edistyksen voittoa pimeyden voimista: seksismistä, rasismista, kolonialismista, heteronormatiivisuudesta ja monista muista alistavista …

Saarna 2. sunnuntai pääsiäisestä

Joh. 10:1-10

Jeesuksen vertauksissa jakolinjat ovat usein selviä. Niin nytkin. On ihmisiä, jotka tulevat tappamaan ja on ihminen, joka tulee tuomaan yltäkylläisen elämän. On väkeä, jota lampaat eivät seuraa, ja on hän, jota lampaat seuraavat. On rosvoja, jotka tuhoavat lampaat ja on paimen, joka vie ne laitumelle. On vieraan ääni, jota lampaat eivät tunne ja on tuttu ääni, jonka ne kuulevat.

Nykyaikana tällaiset jakolinjat ovat lähes laittomia. Vertaus muistuttaa meitä siitä, että on kysymyksiä, joissa kaikki ei ole vain eri tavoin neutraalia, hajutonta, mautonta ja väritöntä mössöä. On olemassa oikea ja väärä, elämä ja kuolema, pelastus ja kadotus. Siksi lähtekäämme tutkimaan näitä Jeesuksen sanoja tarkasti ja suurella mielenkiinnolla.

Kuulemamme vertaus on Jeesukselta suoraa vastausta aikaisemmille tapahtumille. Jeesus on juuri parantanut sokeana syntyneen miehen sapattina. Tästä fariseukset eli kansan uskonnolliset johtajat pahoittivat mielensä ja ottivat parantuneen miehen kuulustel…