Teologisella veitsenterällä

Konservatiiveja on monesti syytetty farisealaisuudesta, koska he pyrkivät noudattamaan tarkasti Raamatun käskyjä. Todellinen ja huomionarvoinen ongelma on kuitenkin se, että Suomen kirkon ovat vallanneet kokonaan saddukeukset.

Saddukeukset olivat yläluokkaisten juutalaisten puolue Jeesuksen aikoihin. Josefuksen mukaan saddukeukset olivat järkeisuskoisia eivätkä uskoneet yliluonnollisiin asioihin kuten enkeleihin, ylösnousemukseen tai kuolemanjälkeiseen elämään. Heillä oli tärkeitä papillisia rooleja temppelissä. Lisäksi he toimivat yhteistyössä pakanoiden eli roomalaisten kanssa.

Kun vähän soveltaa tuota kuvaa tähän hetkeen, niin tässähän puhutaan ihan selvästi nykypäivän liberaaleista.

Arkkipiispamme on oikea saddukealainen ylipappi. Nykypäivän saddukealaisuuteen kuuluu, että kuolemanjälkeisestä elämästä ei juuri puhuta, vaan kaikki huomio kiinnitetään tähän maailmaan. Jeesuksen ylösnousemukseen ei todellisesti uskota. Samalla hoidetaan virkamiesmäisesti papillisia rooleja kirkossa. …

Muutamien kirkon konservatiivisten tahojen järjestämä älä alistu! -kampanja sai valtavan mediahuomion.  Näin monta ihmistä tavoittavaa kampanjaa olisi tuskin mikään mainostoimistokaan osannut suunnitella. Internetin aikakaudella yksittäiset ihmiset voivat tehdä paljon ja saada laajaa huomiota.

Joka tapauksessa kampanja on ilmeisesti loppumassa, joten arvioin tässä hieman kampanjan vaikutusta kirkon elämään ja kirkossa käytävään keskusteluun. Kirjoitin jo aiemmassa blogitekstissä tästä aiheesta kysellen, mitä eettisesti väärää tässä kampanjassa muka on.

Kampanja on testannut kirkollisen keskustelun. Voi kysyä, onko kirkossa tilaa erilaisille mielipiteille? Näyttää siltä, että ei ole. Arkkipiispa Mäkinen halusi tukahduttaa keskustelun alkuunsa ja vaati kampanjan lopettamista. Se siitä moniarvoisesta kirkosta, jota hän on itse kovasti ajanut. Paljon siis puhutaan moniarvoisuudesta, mutta käytännössä sallitaan vain oma mielipide. Tosipaikassa moniarvoisuus paljastuu sanahelinäksi, jolla a…

Muutamat kirkon piirissä olevat järjestöt ovat aloittaneet kampanjan, jonka "tavoitteena on kannustaa ja rohkaista seksuaalisuutensa ja elämänhallintansa kanssa kamppailevia nuoria olemaan alistumatta yhteiskunnalliseen painostukseen arvokysymyksissä." Tämä älä alistu! -kampanja nostatti heti mylvivän keskustelun.

Kampanjaan kuuluu video, jossa nuori nainen kertoi siitä kuinka oli kääntynyt biseksuaalista heteroksi. Lisäksi kampanjassa kannustetaan ihmisiä elämään Raamatun mukaan eikä vallitsevien yhteiskunnalisten arvojen tai mielipiteiden mukaan. Tämä nosti vastalauseiden myrskyn. Jotkut jopa pohtivat rikosilmoituksen tekoa tästä kampanjasta.

Olen käsitellyt tässä blogissa jo moneen kertaan miksi kristinuskon mukaan homoseksuaalisuuden harjoittaminen on väärin. Nyt ajattelin sanoa muutaman huomion tästä mielipideilmastosta, mikä maassamme vallitsee.

Kampanjasta rikosilmoituksen tekeminen on absurdia. Nimittäin tämä kampanja on täysin uskonnonvapauteen kuuluva asia. Jos usk…

"Tärkeää on vain usko ja henkilökohtainen suhde Jumalaan. Mitä väliä on kaikella muulla? Miksi tarvitaan kirkkoa, pappeja, sakramentteja ja liturgioita?" Tämä on aiheellinen kysymys ja moni on sen esittänyt minulle jossakin muodossa.

Olen erityisesti herätysliikkeiden piirissä kuullut monesti opetusta, jossa kirkko, papit, sakramentit, liturgiat ja vastaavat sysätään vähän syrjemmälle ja niistä tehdään kehällisiä asioita. Sellaisia asioita, joista kyllä voidaan jotain opettaa, mutta jotka eivät ole kovin tärkeitä ja merkityksellisiä, vaikka joku niistä olisi vähän eri mieltäkin, koska uskohan se on kuitenkin, joka ratkaisee - vai ratkaiseeko?

Yritän nyt sanoa, että näiden kehällisenä pidettyjen asioiden tulisi olla keskiössä. Vielä tarkemmin yritän sanoa, että ei oikeastaan ole olemassa mitään uskoa näiden asioiden ulkopuolella. Tämän vuoksi on typerää asettaa vastakkain usko ja esimerkiksi sakramentit tai kirkko.

Koko kysymys juontaa juurensa 1700-luvulle. Silloin Suomessa…