Harhaopeilla piispaksi?
Yle teki mielenkiintoisen jutun Kuopion piispaehdokkaista:
http://www.yle.fi/alueet/savo/2011/12/piispanvaali_muuttaa_asenteita_luther-saatioon_3081977.html
Piispoilta kysyttiin kantoja Luther-säätiöön. Mediassa kirkollinen keskustelu pyörii vain tiettyjen avainsanojen ympärillä. Kun yhden sellaisen mainitsee, jää monta muuta tärkeää asiaa huomiotta. Nytkin Luther-säätiö varasti uutisessa huomion paljon tärkeämmistä asioista.
Uutisessa Luther-säätiötä paljon merkittävämpää oli joidenkin piispaehdokkaiden suhtautuminen klassisiin kristinuskon oppeihin. Sakari Häkkinen kielsi sekä Jeesuksen neitseestäsyntymisen, että paholaisen olemassaolon.
Miikka Ruokasen huomio uutisessa on erittäin hyvä: Mitä järkeä on olla töissä kirkossa, jos ei ole valmis uskomaan sen keskeisiin oppeihin? Yksilö saa siitä tietenkin rahaa, jolloin kysymyksen voisi asettaa myös kirkolle: Miksi tällaisia henkilöitä pidetään kirkon palkkalistoilla, jotka eivät usko kirkon uskontunnustukseen? Hehän vain keikuttavat venettä ja kiihdyttävät jäsenkatoa.
Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miksi ensimmäiset kristityt pitivät neitseestäsyntymistä historiallisena tapahtumana.
Häkkisen mukaan usko neitseestäsyntymiseen ei kuulu enää nykyaikaan: "Minun uskoni ei tarvitse tuekseen antiikin ajan maailmankuvaa, mihin tuo käsitys neitseestäsyntymisestä kuuluu." Häkkiselle vastaa erittäin hyvin englantilainen kirjailija G. K. Chesterton teoksessaan Orthodoxy: "Se minkä ihminen voi uskoa, riippuu hänen filosofiastaan, ei kellonajasta tai vuosisadasta. Jos ihminen uskoo muuttumattomiin luonnonlakeihin, hän ei voi minään aikakautena uskoa ihmeisiin. Jos ihminen uskoo tahtoon lakien takana, hän voi kaikkina aikoina uskoa ihmeisiin."
Neitseestäsyntymisen kiistämisessä kysymys on kahden erilaisen maailmankuvan ja filosofian törmäyksestä. Naturalistisen maailmankuvan mukaan ihmeitä ei voi tapahtua. Kysymys on siis siitä, onko kaikille asioille pelkästään luonnollinen selitys vai voiko Jumala oikeasti puuttua historian kulkuun. Jos kaikki asiat ovat vain luonnollisten prosessien, sekä syyn ja seurauksen lain lopputulosta, ei Jeesus ole missään nimessä voinut syntyä neitseestä. Tällaista naturalistista maailmankuvaa näköjään jotkut piispaehdokkaatkin kannattavat.
Kristittyjen maailmankuva ei ole naturalistinen, vaan Jumala voi oikeasti vaikuttaa historiassa ja myös ihmisen elämässä. Neitseestäsyntymisen kiistäminen on tämän vuoksi monesti valepukuun kätkettyä ateismia. On mahdotonta uskoa Jeesukseen todellisena Jumalana, jos ei pysty uskomaan edes siihen, että hän on syntynyt ihmeellisellä tavalla Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Neitseestäsyntyminen on mysteeri, emmekä sitä pysty nykyisellä tieteellisellä käsitteistöllä täysin selittämään. Se on sellainen asia, jonka edessä järki hämmästyy. Emme voikaan kaikessa jättäytyä pelkästään järkemme varaan, vaan meidän täytyy hyväksyä se tosiasia, että on olemassa asioita, jotka ovat suurempia kuin minun järkeni. Mysteereitä on tutkittava uskolla, eikä niinkään järjellä. Joka tapauksessa luojamme on suurempi kuin ne luonnonlait, jotka hän on luonut.
Itseäni eniten tässä ihmetyttää, miten kirkko voi sallia julkiharhaoppisen hakevan kirkon piispaksi. Tätä menoa ei kauaa kestä, kun meillä on vapaa-ajattelija piispaehdokkaana.
http://www.yle.fi/alueet/savo/2011/12/piispanvaali_muuttaa_asenteita_luther-saatioon_3081977.html
Piispoilta kysyttiin kantoja Luther-säätiöön. Mediassa kirkollinen keskustelu pyörii vain tiettyjen avainsanojen ympärillä. Kun yhden sellaisen mainitsee, jää monta muuta tärkeää asiaa huomiotta. Nytkin Luther-säätiö varasti uutisessa huomion paljon tärkeämmistä asioista.
Uutisessa Luther-säätiötä paljon merkittävämpää oli joidenkin piispaehdokkaiden suhtautuminen klassisiin kristinuskon oppeihin. Sakari Häkkinen kielsi sekä Jeesuksen neitseestäsyntymisen, että paholaisen olemassaolon.
Miikka Ruokasen huomio uutisessa on erittäin hyvä: Mitä järkeä on olla töissä kirkossa, jos ei ole valmis uskomaan sen keskeisiin oppeihin? Yksilö saa siitä tietenkin rahaa, jolloin kysymyksen voisi asettaa myös kirkolle: Miksi tällaisia henkilöitä pidetään kirkon palkkalistoilla, jotka eivät usko kirkon uskontunnustukseen? Hehän vain keikuttavat venettä ja kiihdyttävät jäsenkatoa.
Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miksi ensimmäiset kristityt pitivät neitseestäsyntymistä historiallisena tapahtumana.
Häkkisen mukaan usko neitseestäsyntymiseen ei kuulu enää nykyaikaan: "Minun uskoni ei tarvitse tuekseen antiikin ajan maailmankuvaa, mihin tuo käsitys neitseestäsyntymisestä kuuluu." Häkkiselle vastaa erittäin hyvin englantilainen kirjailija G. K. Chesterton teoksessaan Orthodoxy: "Se minkä ihminen voi uskoa, riippuu hänen filosofiastaan, ei kellonajasta tai vuosisadasta. Jos ihminen uskoo muuttumattomiin luonnonlakeihin, hän ei voi minään aikakautena uskoa ihmeisiin. Jos ihminen uskoo tahtoon lakien takana, hän voi kaikkina aikoina uskoa ihmeisiin."
Neitseestäsyntymisen kiistämisessä kysymys on kahden erilaisen maailmankuvan ja filosofian törmäyksestä. Naturalistisen maailmankuvan mukaan ihmeitä ei voi tapahtua. Kysymys on siis siitä, onko kaikille asioille pelkästään luonnollinen selitys vai voiko Jumala oikeasti puuttua historian kulkuun. Jos kaikki asiat ovat vain luonnollisten prosessien, sekä syyn ja seurauksen lain lopputulosta, ei Jeesus ole missään nimessä voinut syntyä neitseestä. Tällaista naturalistista maailmankuvaa näköjään jotkut piispaehdokkaatkin kannattavat.
Kristittyjen maailmankuva ei ole naturalistinen, vaan Jumala voi oikeasti vaikuttaa historiassa ja myös ihmisen elämässä. Neitseestäsyntymisen kiistäminen on tämän vuoksi monesti valepukuun kätkettyä ateismia. On mahdotonta uskoa Jeesukseen todellisena Jumalana, jos ei pysty uskomaan edes siihen, että hän on syntynyt ihmeellisellä tavalla Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Neitseestäsyntyminen on mysteeri, emmekä sitä pysty nykyisellä tieteellisellä käsitteistöllä täysin selittämään. Se on sellainen asia, jonka edessä järki hämmästyy. Emme voikaan kaikessa jättäytyä pelkästään järkemme varaan, vaan meidän täytyy hyväksyä se tosiasia, että on olemassa asioita, jotka ovat suurempia kuin minun järkeni. Mysteereitä on tutkittava uskolla, eikä niinkään järjellä. Joka tapauksessa luojamme on suurempi kuin ne luonnonlait, jotka hän on luonut.
Itseäni eniten tässä ihmetyttää, miten kirkko voi sallia julkiharhaoppisen hakevan kirkon piispaksi. Tätä menoa ei kauaa kestä, kun meillä on vapaa-ajattelija piispaehdokkaana.
Mielenkiintoista nähdä millä retoriikalla Tulkaa kaikki (Menkää siis -?) -liike lähtee liikkeelle uuden kirkolliskokouksen järjestäytyessä toukokuun toisella viikolla 2012. Kotimaakin tosi näyttävästi uutisoi liikkeen menestyksen Helsingissä, jossa muutamissa seurakunnissa prosentuaalinen jäsenmäärä on viitosella alkava. Sen voi lukea myös niin, että paitsi välinpitämättömien määrä on suuri, myös uskovien määrä on suuri, jotka ovat jättäneet Suomen kirkon maallistuneimman seurakuntayhtymän. Tätä tukee mielestäni hyvin se, että jos liberaali projekti olisi kestävä ja kiinnostava, nuoret, aikuiset, akateemiset, ja ennen muuta naiset olisivat kovaa vauhtia palaamassa kirkkoon, kun saatiin Helsinkiin ja Turun arkkihiippakuntaan mieleiset piispat. Mutta ei. Saman logiikan mukaan Helsingissä tulisi olla kaikkein vähiten kilpailevia seurakuntia, jos nimittäin täällä ilmenevä ev. lut. opin tulkinta olisi se ainoa ja oikea, jota ihmiset ovat joutuneet olemaan paitsi lähes 2000 vuotta. Mutta ei jälleen. Missä erilaisten kristillisten ja myös muiden uskontojen tarjonta ja edustus on suurinta? Helsingissä, Helsingin hengellisessä tyhjiössä, jonka syntymistä ev. lut. kirkon johto täkäläisessä seurakuntayhtymässä on ollut edistämässä, joudun toteamaan. (Mutta lukeeko kukaan, edes blogisti...?
VastaaPoista