Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2012.

Humanismi on korvaamassa kristinuskon

Monet nykyisistä kristinuskon ongelmista on selitettävissä sillä, että kirkkoihin on hiipinyt sisälle vieras ideologia, joka on kaikessa hiljaisuudessa syrjäyttänyt alkuperäisen kristinuskon.

Kirkonmiehet ja -naiset ovat liittoutuneet humanismin kanssa. Humanismista on tullut niin yleisesti hyväksyttyä ja se on pesiytynyt kulttuuriimme niin voimakkaasti, että monet kuvittelevat sen olevan autenttista kristinuskoa. Erilaiset liberaalin kristinuskon muodot ovat usein kirkolliseen kaapuun puettua humanismia. Kristinuskon kanssa tällä on kuitenkin vain löyhiä liittymäkohtia.

Humanistinen maailmankuva on jyrkästi ristiriidassa kristillisen maailmankuvan kanssa. Modernin humanismin perusta laskettiin jo antiikin Kreikassa, jossa Protagoras lausahti kuuluisan lausahduksensa: "Ihminen on kaiken mitta." Humanismissa siis korkein kuviteltavissa oleva arvo on ihminen itse. Sen sijaan kristinuskon mukaan Jumala on luonut ihmisen ja luojana hän on ylempänä kaikkea luotua. Jumala tuomitse…

Liberaalit kirkot katoavat

Luterilainen maailmanliitto on jälleen kartoittanut luterilaisten määrää maailmassa. Tämän linkin takaa löytyy tarkempaa tilastoa eri luterilaisten kirkkojen jäsenten määrästä. Jaan nyt muutamia huomioita noista tilastoista.

On jo kulunut lause, että maailmalla liberaalit kirkot pienenevät ja konservatiiviset kasvavat. Luterilaisen maailmanliiton tilastot tukevat tätä väitettä. Euroopan ja Amerikan liberaalit luterilaiset kirkot menettävät jäseniään. Sen sijaan Afrikassa ja Aasiassa konservatiiviset luterilaiset kirkot saavat koko ajan jäseniä lisää. Itse asiassa juuri noiden kirkkojen ansiosta luterilaisten määrä koko maailmassa ei tällä hetkellä vähene.
Joku voisi tähän sanoa, että kyse on vain maantieteellisistä eroista, eikä kirkkojen sisäisestä orientaatiosta. Osaltaan tämä varmasti pitääkin paikkaansa. Kuitenkin meillä on Amerikasta hyvä esimerkki, joka todistaa liberaalien kirkkojen jäsenkadon todelliseksi. Amerikan suurin luterilainen kirkko Evangelical Lutheran Church in Amer…

Ehtoollinen liitettynä Vanhan testamentin esikuviin

Raamatussa puhutaan suhteellisesti aika harvakseltaan ehtoollisesta. Tärkeimmät raamatunkohdat ovat tietenkin ehtoollisen asetussanat, jotka löytyvät Matteukselta, Markukselta ja Luukkaalta, sekä Paavalilta Ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille 11. luvusta. Johanneksen evankeliumin kuudennessa luvussa Jeesus puhuu myös itsestään todellisena ruokana ja juomana, joten sekin viittaa ehtolliseen. Ehtoollisen merkitystä käsiteltäessä monesti unohtuu Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 10. luku, jossa Paavali kirjoittaa ehtoollisesta aika paljonkin. Sieltä aukeaa ehtoollisen merkitykseen Vanhan testamentin pohjalta sellaisia näköaloja, joita muualta ei aukea. Aionkin nyt käsitellä vähän sitä lukua.

Koko kymmenennen luvun keskeisenä ja kantavana teemana on varoitus osallistumasta epäjumalien palvelukseen ja erityisesti kehotus välttää epäjumalien kunniaksi vietettyjä uhriaterioita. Tätä taustaa vasten Paavali puhuu sitten ehtoollisesta.

Paavali kirjoittaa: "Kaikki he söivät samaa hengell…

Usko tieteeseen ei ole tieteellistä

Ihminen on syvimmiltään uskonnollinen. Tästä kertoo se, että ylivoimaisesti suurin osa maailman ihmisistä uskoo jonkinlaiseen Jumalaan tai jumaluuteen. Väitän, että oikeastaan kaikki ihmiset uskovat johonkin itseään suurempaan, koska se on sisäänrakennettu ihmiseen sisälle.

Länsimaissa monet ihmiset kieltävät uskovansa Jumalaan tai mihinkään uskontoon. Tämä ei silti poista uskoa. Yleensä jumalauskon korvaa vain usko tieteeseen kaikkivoipana maailmanselityksenä eli skientismi. Usko tieteeseen kaiken selittävänä teoriana on kuitenkin vailla tieteellistä pohjaa ja siten ihan samaa uskoa kuin uskonnollinenkin usko. Tieteisusko kertoo näin vain ihmisen uskonnollisesta luonteesta ja halusta uskoa johonkin.

Usein Jumalaan ei uskota juuri sen takia, koska Jumalaa ei voi todistaa tieteellisesti. Tällainen argumentointi on juuri skientismiä, jonka perusajatuksena on, että kaiken todellisen tiedon tulee olla tieteellistä tietoa. Kuitenkaan mikään tiede ei sano, että kaiken tiedon tulisi olla tie…

Haetaan palvelukseen: marttyyreja

Kirkon tehtävä on toimia todistajana. Alusta alkaen kirkolla on ollut sanoma, josta se todistaa siitä tietämättömälle maailmalle. Sen sanoman ensimmäiset kristityt näkivät ja vastaanottivat. He todistivat siitä verellään ja antoivat elämänsä, jotta sanoma voisi mennä eteenpäin.

Tämä sanoma oli sanoma ylösnousseesta Herrasta, joka elää. Takeena tästä sanomasta apostolit ja marttyyrit olivat valmiit antamaan henkensä, sillä kuolemakin oli nyt voitettu. Heitä ei voinut kirjaimellisesti pidellä mikään.

Suomessa ei ole vainoja, joissa voisi menettää henkensä. Silti voisi kysyä mihin meiltä on kadonnut marttyyrius tai marttyyriuden henki?

Heti ensimmäisinä vuosisatoina kehittyi sanonta: marttyyrien veressä on kirkon siemen. Antiikin pakanamaailmalle oli erittäin voimakas todistus, kun kristityt uskoivat asiaansa niin paljon, että pystyivät antamaan henkensä sen puolesta. Mitä enemmän kristittyjä vainottiin, sen voimakkaammin kirkko kasvoi.

Toisaalta tuo sanonta toimii myös päinvastoin. Siel…