Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2010.

Jeesus ja homoseksuaalisuus

Tämä on nyt viimeinen postaus, jonka kirjoitan ainakaan vähään aikaan homoseksuaalisuudesta. Koska se on ollut nyt viimepäivinä paljon esillä, koen kuitenkin aiheelliseksi vielä kerran tarttua tähän kysymykseen.

Monet ajattelevat siihen tapaan, että Jeesus olisi joka tapauksessa hyväksynyt homoseksuaalisuuden harjoittamisen, vaikka muualla Raamatussa se kiellettäisiinkin. Tämän vuoksi olisi tärkeää lukea Raamattua Kristuksesta ja armosta käsin, eikä kuunnella muun Raamatun ja apostolien tuomitsevia mielipiteitä. Selitän seuraavaksi, miksi tämä näkemys on erittäin ongelmallinen.

Tieteellisen raamatuntutkimuksen mukaan Jeesus ei olisi hyväksynyt homoseksuaalista käyttäytymistä. Seuraavassa suoraa lainausta Kari Kuulalta, joka on kirkon liberaalien parissa hyvin tunnettu ja arvossapidetty eksegeetti:
"Raamatuntutkimuksen pohjalta todennäköisin vastaus on ilmeinen. Jeesus - ainakin sellaisena kuin evankeliumit hänet kuvaavat - yhtyi aikansa juutalaiseen näkemykseen eikä hyväksynyt hom…

Jumala ilmoittaa itsensä

Viimeaikaisessa keskustelussa olen kuullut monia kommentteja, joissa on oikeastaan kielletty kokonaan Jumalallisen ilmoituksen mahdollisuus. Siksi muotoilen nyt tähän lyhyesti kristillisen käsityksen Jumalan ilmoituksesta.

Oletamme nyt, että Jumala on olemassa ja hän on kaiken alkusyy. Hän on myös kaikkivaltias. Niinpä olisi hyvin kummallista, jos Jumala jättäisi luomansa maailman vaille tietoa hänestä. Näin Jumala ei teekään, vaan ilmoittaa itsensä ihmiskunnalle.

Tuo ilmoitus tapahtuu jo luomisessa. Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen käsitys Jumalasta luonnostaan. Samoin maailmassa on lukemattomia uskontoja. Tämä todistaa siitä, että ihmisellä on luontainen kaipuu Jumalan puoleen. Samoin jokaisella on omatunto, joka kertoo mikä on hyvää ja pahaa ja näin kertoo Jumalan tahdosta meidän elämässämme.

Kuitenkaan Jumala ei jätä ihmistä pelkästään näin hämärän tiedon varaan itsestään, vaan ilmoittaa itsensä erityisesti. Erityinen ilmoitus tapahtuu Israelin kansan vaiheissa siten, että Ju…

Miksi kristinusko kieltää homoseksuaalisuuden harjoittamisen?

Esitän seuraavassa muutamia ehkä vähemmän keskustelussa esillä olleita näkemyksiä sen puolesta, miksi kirkko ei hyväksy homoseksuaalisia liittoja eikä edes voi hyväksyä niitä.

Ensiksi on hyvä aloittaa kysymällä, että kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, mitä pahaa siinä voisi olla, vaikka he ovatkin samaa sukupuolta? Rakkaudessa ei sinänsä olekaan mitään pahaa. Kuitenkin rakkautemme voi vääristyä ja saada vääriä kohteita. Jos joku rakastaa eläimiä seksuaalisesti, niin tämän henkilön rakkaus voi olla aitoa, mutta silti väärin. Katsoin vasta televisiosta dokumentin kohdeseksuaaleista, jotka rakastivat jotain tiettyä esinettä. Ohjelmassakin tuli selväksi, että tällainen on vääristynyttä rakkautta. Niinpä rakkaus ei sinällään riitä moraaliseksi perusteluksi tai oikeutukseksi, vaan tarvitaan myös sen kohde.

Kristinuskon mukaan seksuaalinen rakkaus omaan sukupuoleen on myöskin vääristynyttä rakkautta eli se ei ole oikein. Seuraavassa käsittelen miksi asia on näin sekä Raamatun, että ns. luo…

Oma osuuteni kirkon homokeskusteluun

Viime päivinä ei ole voinut välttyä vellovalta homokeskustelulta kirkossa. Kirkon liberaalit ovat massiivisen kirkostaeroamisaallon seurauksena paniikissa ajamassa läpi homojen siunauksia jossain muodossa. Piispat ovat yksi kerrallaan tulleet rauhoittelemaan tilannetta, jonka seurauksena väkeä eroaa vain enemmän kirkosta.

Jouduin itsekin keskusteluun heprean luennolla tästä aiheesta. Tilanteesta kertoo aika hyvin se, että heprean luennolla keskustellaan 10 minuuttia siitä, mitä kirkon pitäisi tehdä, jotta väki ei eroaisi ja kuinka vääriä henkilöitä oli valittu eroaallon aiheuttaneeseen tv-ohjelmaan keskustelemaan.

Keskustelussa on tullut yksi argumentti esiin, johon haluan puuttua. Lainaan ajatuksen tarkkuudella erästä henkilöä, joka kovasti kannatti homoseksuaalien siunausta kirkossa. Ajatus oli seuraava: "Jos homoutta pidetään syntinä, niin meidän elämämme rajoittuu kovasti, koska Raamatussa on niin paljon muitakin käskyjä, joiden rikkominen on syntiä." Tai ehkä olet kuul…

Mitä on harhaoppi?

Jeesus varoittaa monesti harhaopettajista. Heistä ei ole kovin katu-uskottavaa puhua nykypäivänä, mutta uskaltaudun tekemään sen kaikesta huolimatta. Keitä he ovat ja mistä heitä löytää?

Harhaoppisia sanotaan hereetikoiksi. Sana hereetikko tulee kreikan kielen sanasta hairesis, mikä tarkoittaa valintaa. Harhaoppinen siis valitsee jotakin.

2. Tess. 2:12 "ja niin saavat tuomionsa kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat valinneet vääryyden."

Harhaoppinen valitsee tietoisesti uskoa jotakin muuta kuin mitä Raamattu ja kirkko opettavat.

"Minä päätän itse mihin haluan uskoa!" Tämä on harhaopin alku. Kristinusko täytyy ottaa kokonaisuutena. Emme voi ottaa siitä niitä asioita mitkä meitä miellyttävät ja jättää loppuja huomioimatta, sillä silloin menetämme koko kristinuskon.

Uskomme tulisi ojentua ja mukautua Raamatun opetukseen eikä toisinpäin. Harhaoppisuus on siis individualismia, olemista itse oman itsensä ja uskonsa Herra. Harhaoppinen hylkää auktorite…

Vallankäyttöä

"Puhe oikeasta opista on vallankäyttöä. Ei kukaan voi kaapata itselleen oikeaoppisuuden viittaa." Tällainen ajattelu on melko yleistä tänä päivänä. Kirkollisessa keskustelussa homouden vastustajat ovat siis itseasiassa vain heteronormatiivisia vallankäyttäjiä, naispappeuden vastustajat patriarkaalisia vallankäyttäjiä ja ylipäätään jokainen, joka väittää olevansa jossakin asiassa oikeassa, oikeastaan tekee vain toiselle väkivaltaa.

Tällainen ajattelu kumpuaa relativismista, jonka mukaan emme voi ikinä saavuttaa totuutta tai päästä sen lähelle, vaan jokainen on yhtä oikeassa omassa "totuudessaan". Jos siis sanoo olevansa oikeassa, yrittää oikeastaan vain alistaa muita. Kuitenkin relativismi on itsensä kumoavaa. Toisin sanoen miten relativisti voi tietää, että emme voi saavuttaa totuutta, sillä tämäkin on totuutta koskeva väitelause ja siksi se ei voi relativismin mukaan puhua totuudesta.

Itseasiassa on melko huvittavaa, kuinka näihin relativistisiin argumentteihin t…

Luther-säätiön pappisvihkimyksestä nousseita ajatuksia

Suomen kirkollisen keskustelun keskiössä on ollut yksi sana: Luther-säätiö. Sain tänään olla todistamassa tilaisuutta, jossa Luther-säätiölle vihittiin neljä uutta pappia Helsingissä. Tilaisuus oli hieno ja virsilaulun voimasta kirkon katto nousi pari metriä korkeammalle. Paikalla oli myös yle, mtv3 ja nelonen tv-kameroineen, joten julkisuuskin oli taattu.

Luther-säätiötä on kritisoitu siitä, että he eivät noudata kirkollista järjestystä. Toisin sanoen he vihkivät omin päin piispoja ja pappeja. Voiko näin tehdä? Luterilaisuudessa vastaus on yksinkertainen: voi. Nimittäin jokaisen, joka haluaa noudattaa kirkollista järjestystä loppuun asti, tulisi liittyä katoliseen kirkkoon. Luterilaisina olemme jo yhden kirkollisesta järjestyksestä tapahtuneen irtioton lapsia. Se tapahtui reformaatiossa. Silloin vihittiin luterilaisia piispoja ja pappeja ilman kirkollisen auktoriteetin antamaa lupaa vastoin kirkollista järjestystä.

Niinpä se luterilainen, joka kieltää Luther-säätiön pappien tai piis…