Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2012.

Historia ei opeta liberaalia

Historia opettaa, mutta halutaanko siitä oppia? Kristittyjä on ollut monta sukupolvea ennen meitä ja heiltä on paljon opittavaa. Pyörää ei tarvitse joka kerta keksiä uudelleen, vaan Pyhä Henki on johtanut edellisiäkin sukupolvia. Tätä kutsutaan traditioksi.

Nykyistä teologista ja hengellistä ilmapiiriä vaivaa kokonaisvaltainen historiallinen näköalattomuus. Eletään niin kuin kirkkohistoria olisi alkanut 60-luvulla, eikä edellisiltä sukupolvilta haluta oppia mitään. Traditiota ei nähdä ainoastaan turhaksi vaan jopa moraalisesti vääräksi. Siksi esimerkiksi feministiteologit ajattelevat tradition sisältävän joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vain patriarkaatin valtapyrkimyksiä toiseutta kohtaan.

Historian ja tradition halveksiminen nousee siitä ajatuksesta, että ihmiskunta kehittyy koko ajan. Tieteen kehitys on saanut ihmisen kuvittelemaan myös moraalisen kehityksen, jota ei ole pystytty osoittamaan. 1900-luvun teknologinen kehitys ei ole estänyt Auschwitzin kaltaisia järjettömyyksiä.…

Uskottavuus meni

Englannissa Anglikaanisen kirkon piispat ovat kriisissä, koska kirkolliskokous ei hyväksynyt naisia piispanvirkaan. He kauhistelevat kuinka ihmiset pitävät nyt kirkkoa jämähtäneenä ja kuinka nyt joudutaan kovasti selittelemään muulle yhteiskunnalle, miksi kirkossa syrjitään vielä naisia. Arkkipiispa Rowan Williamsin mukaan tämän päätöksen seurauksena kirkko menetti aimo annoksen uskottavuuttaan.

Williamsin kommentti on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka on lähdetty täysin pelaamaan sekulaarin yhteiskunnan pelisäännöillä. Ongelma on vain siinä, että jos lähdetään pelaamaan sekulaareilla säännöillä, silloin ei enää pelata kristillisillä säännöillä. Tämän jälkeen on mahdotonta tuoda missään vaiheessa peliin kristillisiä sääntöjä. Jos hyväksytään se, että kirkon pitää olla sekulaarille yhteiskunnalle uskottava, menetetään kirkon kristillinen identiteetti.

Kirkko ei voi pelata kaksilla säännöillä. Se ei voi olla samaan aikaan kristillinen ja sekulaarille yhteiskunnalle uskottava, koska se…

Beatles-messu ja jumalanpalveluksen teologia

Kuulemma Tampereella vietetään tammikuussa Beatles-messu, jossa kaikki musiikki on Beatlesin tekemää. Kirjoitin aiemmin Dance-messusta ja siihen liittyen ylipäätään jumalanpalveluksen teologiasta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että erikoismessufanaatikoilla on lähtenyt mopo keulimaan, joten täytyy jatkaa vielä muutaman sanan verran siitä, mistä messussa on kyse. Tämä kirjoitus on siis tavallaan jatkoa tuohon Dance-messua käsittelevään kirjoitukseen.

Koko erityismessuvillityksessä lähtökohtana on ajatus siitä, että ajatellaan liturgian olevan ihmiskeksintö, jota voidaan muokata miten halutaan ihmisten erilaisten mieltymysten mukaan. Liturgia on tällöin jonkinlainen koriste, joka on kasattu varsinaisen jumalanpalveluksen päälle. Tällöin sisältö ja muoto erotetaan voimakkaasti toisistaan. Dance-messua koskevassa kirjoituksessa perustelin, miksi näin ei voi tehdä, vaan muoto palvelee aina sisältöä.

Vanhassa testamentissa kerrotaan kuinka Mooses vaati Faraota päästämään Israelin kansan vapa…

Saarna uskonpuhdistuksen muistopäivänä

Matt. 5:13-16
Suola ei ole hyväksi, ainakaan jos kuuntelemme aikamme terveysvalistajia. Se nostaa verenpainetta ja aiheuttaa sydänkohtauksia ja tuo mukanaan ties minkälaisia terveydellisiä ongelmia. Kuulemma runsas suolankäyttö altistaa sepelvaltimotaudille, aivohalvaukselle, sydämen ja munuaisten vajaatoiminnalle ja osteoporoosille.

Jeesus sanoo, että te olette maan suola. Alun terveysohjeiden jälkeen tämä saattaa kuulostaa siltä, että me kristityt olemme ongelma aina siellä, missä esiinnymme. Asia on kuitenkin tämän vertauksen valossa päinvastoin. Suola on välttämätöntä säilytykseen. Antiikin aikana ilman suolaa ruoka pilaantui nopeasti. Maan suolana voimme olla rakentamassa ja säilyttämässä sitä maata, johon meidät on kutsuttu elämään. Tänään vaalipäivänä saamme rukoilla Jumalalta maallemme ja kunnillemme hyviä johtajia ja vallankäyttäjiä. Totta onkin, että isänmaamme on saanut erittäin paljon Jumalan lahjoja ja siunausta osakseen kristinuskon vaikutuksesta.

Herramme rukous

Rukous on vaikeaa. Meillä jokaisella on omat vastuksemme rukouselämässä. Emme edes tiedä, miten tulisi rukoilla. Emmekä tiedä, mitä sanoja tulisi käyttää lähestyttäessä Jumalaa. Näiden kysymysten äärellä yksi opetuslapsista pyysi Jeesukselta: ”opeta meitä rukoilemaan.” Jeesus vastasi: ”Kun rukoilette, sanokaa näin: Isä meidän, joka olet taivaassa…” 
Isä meidän –rukous on kristityn tärkein rukous. Se on sellainen rukous, joka olisi hyvä rukoilla joka päivä. Tähän rukoukseen on kaikki Raamatun rukoukset tiivistetty. Samalla se on eräänlainen yhteenveto koko Jeesuksen opetuksesta. Isä meidän -rukouksen sanat ovat lähtöisin itseltään Jumalalta. Siksi meidän on turvallista rukoilla niitä käyttäen itseään Jumalaa.

Isä meidän -rukous on oikeastaan vastausta Jumalan käskyihin. Ensimmäinen käskyn mukaan emme saa pitää muita Jumalia. Isä meidän –rukouksen aloitamme puhuttelemalla Jumalaa, Isäämme, joka on taivaissa. Toinen käsky kieltää käyttämästä väärin Jumalan nimeä. Rukouksen toisessa pyy…

Naispappeudesta

On kulunut jo yli kaksikymmentä vuotta siitä, kun kirkolliskokous päätti avata papinviran naisille. Silti kysymys on kirkossa kaikkea muuta kuin ratkaistu. Tuoreimpana tapauksena pari viikkoa sitten muutama teologi sai pappisviran Inkerin kirkosta, jossa naispappeutta ei ole hyväksytty. Tämä herätti kauhean äläkän siitä, kuinka kirkon lähetysjärjestöt eivät ole sitoutuneet kirkon päätöksiin.

Avaan vähän sitä, mistä tässä keskustelussa on kysymys. Miksi kaikki eivät sitoudu kirkon yhteisiin päätöksiin? Miten joku voi ylipäätään vielä vastustaa naispappeutta? Uskon nimittäin, että tätä kysymystä ei ikinä saada ratkaistuksi. Naispappeuden vastustajia riittää niin kauan kuin kristittyjä kävelee maan päällä ja niin kauan kuin Raamattua luetaan sunnuntaisin kirkoissamme.

Syrjintää?

Suomalaiselle naispappeudessa on yleensä kysymys tasa-arvosta. Naisilla pitää olla oikeus samoihin asioihin kuin miehillä ja tämän vuoksi heillä täytyy olla oikeus päästä papiksikin. Näin yleinen ajattelu menee ja …

Hämmennyksen teologia

Kirkon tärkeimmäksi hermeneuttiseksi eli tulkinnalliseksi periaatteeksi on nousemassa hämmennyksen teologia. Sen mukaan mistään ei saa tietää mitään varmaa ja varsinkaan uskonasioista ei voi puhua objektiivisesti oman kokemuksen ulkopuolelta.

Hämmennyksen teologian mukaan ne, jotka ovat oikeassa, ovat väärässä. Niinpä ne jotka väittävät omaavansa jonkinlaista tietoa mistä tahansa kristinuskon asiaan liittyvästä aiheesta ovat automaattisesti väärässä. Sen sijaan kaikki epäilijät, pohdiskelijat, eksistentialistit ja subjektiiviset kokijat ovat parhaita teologian tekijöitä ja oikeita pyhimyksiä.

Hämmennyksen teologiassa koko kirkon elämän tähtäyspisteenä on hämmennys. Minkäänlaista totuutta ei edes lähtökohtaisesti voi olla olemassa. Hyvyys on vain erilaisia yhteisön sääntöjä. Minkäänlaista objektiivista moraalia ei ole olemassa. Kauneus on sekin riippuvaista vain aikakauden mieltymyksistä. Hämmennyksen teologia kadottaa näin totuuden, hyvyyden ja kauneuden - asiat, jotka kaikki ovat Jum…

Ylpeys

Ylpeys on pahe, josta on tullut hyve. 
Ylpeyttä ei enää vältellä, vaan sitä vaaditaan ja tavoitellaan. Elämänhallintaoppaiden mukaan jokaisen tulisi olla ylpeä itsestään ja suorituksistaan. Yhteiskunnasta egoismi on levittänyt etäpesäkkeensä myös teologiaan ja kristinuskoon.

Kristinuskon historiassa ylpeyttä on aina pidetty yhtenä pääsynneistä, jopa kaikkien muiden syntien lähtökohtana. Nimittäin ylpeys on mielentila, jossa ihminen rakastuneena omaan erinomaisuuteensa pyrkii irtaantumaan kaikkivaltiaan Jumalan alamaisuudesta. Ylpeydessään ihminen väheksyy ylempänsä käskyjä, koska pitää itseään viisaampana ja parempana. Ylpeys on raskas synti, koska ylpeyden tilassa ihminen kapinoi Jumalaa vastaan, ei tietämättömyydestä tai heikkoudesta, vaan koska omassa ylemmyydentunnossaan hän ei halua alistua kenenkään määräiltäväksi.

Liberaaliteologian suurin ongelma on ylpeys. Oikeastaan ylpeys on liberaaliteologian varsinainen moottori. Humanistisissa lähtökohdissaan liberaaliteologia asettaa ihmi…

Kahden korin oppi ja Immanuel Kant

Naispappeus ajettiin 1980-luvulla kirkolliskokouksessa läpi teologisella tempulla, jota kutsutaan kahden korin opiksi. Sen mukaan kaikki teologian kysymykset voidaan jakaa kahteen koriin: uskon ja rakkauden koriin. Uskon koriin kuuluvat muuttumattomat opin kysymykset, kun taas rakkauden koriin kuuluvat muuttuvat etiikan asiat. Naispappeus kuului kahden korin opin edustajien mukaan jälkimmäiseen ja suhtautuminen siihen saattoi siksi muuttua aikojen saatossa. Nyt samaa kikkaa ollaan käyttämässä kysymyksessä homoseksuaalien vihkimisestä.

Kahden korin opin mukaan usko kuuluu Jumalan ilmoituksen alueelle ja on siksi muuttumaton. Etiikka sen sijaan on inhimillisen järjen pääteltävissä kultaisen säännön pohjalta ja siksi muuttuva tilanteesta riippuen.

Kahden korin oppi on ongelmallinen monestakin syystä. Eräänlaiseksi johdannoksi palaamme 1700-luvulle ja perehdymme erääseen valistusajan suureen ajattelijaan. Koko modernin filosofian perustan ja viitekehyksen on luonut yksi mies: Immanuel Ka…

Pietismin ja liberaaliteologian yhtymäköhtia

Joissakin kysymyksissä pietismillä ja liberaaliteologialla on yhtäläisyyksiä. Ne menevät molemmat samaan suuntaan. Pietismi vain askelen, liberaaliteologia koko matkan.

Kirjoitin joskus siitä kuinka usko ei usko omaan itseensä. Lyhyesti sanottuna usko voidaan jakaa uskoon, jolla uskontaan (fides qua) ja uskoon, joka uskotaan (fides quae). Pelastavan uskon kohde ei ole uskossa, jolla uskotaan, vaan uskossa, joka uskotaan. Pelastavan uskon kohde on siis Kristuksessa eikä omassa uskossani.

Pietismin suurin ongelma on siinä, että se tarkastelee liikaa uskoa, jolla uskotaan. Pietismi vaatii jonkinlaista uskon kokemusta tai kääntymyksen kokemusta. Tällöin uskon kohteena ei ole enää ainoastaan usko, joka uskotaan (Kristus), vaan sen lisäksi uskon kohteeksi on tullut usko, jolla uskotaan (oma usko). Näin vaaditaan uskoa omaan uskoon eikä pelkästään Kristukseen. Samalla ollaan huomaamatta luovuttu reformaation perusformelista 'yksin Kristuksen tähden'.

Yllättävää kyllä, mutta tämä sama…

Saarna 2. sunnuntaina helluntaista Pyhän Sydämen kappelissa

Matt. 16:24-27

Eräs sotaveteraani kertoi, että rintamalla ainoa keino voittaa oma pelkonsa oli hyväksyä se tosiasia, että oli jo kuollut. Ne, jotka takertuivat omaan elämäänsä, eivät taistelussa olleet toimintakykyisiä, koska pelkäsivät henkensä edestä ja halusivat turvata sen ennemmin kuin maansa kohtalon. Sellainen sotilas, joka puolestaan oli hyväksynyt oman kuolemansa, pystyi puolustamaan maataan rohkeasti oli sitten edessä kuinka ylivoimainen vihollinen tahansa. Hänellä ei ollut mitään menetettävää eikä siksi mitään pelättävää.

Päivän evankeliumiteksti on jatkoa erikoislaatuisten tapahtumien ketjulle. Matteus kertoo evankeliumissaan kuinka Jeesus kysyi opetuslapsiltaan: ”kuka minä teidän mielestänne olen?” Pietari vastasi tunnustamalla Jeesuksen Messiaaksi ja elävän Jumalan pojaksi. Tämän seurauksena Jeesus onnitteli Pietaria autuaaksi ja lupasi rakentaa sille kalliolle kirkkonsa. Heti tämän episodin perään Jeesus kertoi minkälainen Messias hän olisi ja mitä hänelle tulisi tapah…

Feminismin ongelma

Feminismi on itsessään ristiriitainen ideologia.

Jos miehet ja naiset ovat keskenään täysin samanlaisia eivätkä ominaisuuksiltaan eroa mitenkään toisistaan kuten jotkut feministit väittävät, tällöin ei voida mitenkään erottaa miehiä ja naisia toisitaan. Tämä taas tekee mahdottomaksi naisten aseman ajamisen, koska tässä tapauksessa sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio eikä oikeastaan ole olemassa sellaista ryhmää kuin naiset, jolloin feminismi on täysin tarpeetonta ja kumoaa itse itsensä.

Toisaalta jos taas miehet ja naiset eroavat keskinäisiltä ominaisuuksiltaan ja ovat biologisesti erilaisia, tuntuisi luontevalta ja loogiselta ajatella, että miehillä ja naisilla olisi erilaiset roolit perheessä, seurakunnassa ja yhteiskunnassa kuten historian saatossa valtaosassa yhteisöjä onkin ollut. Tämä tietenkin on suoraan ristiriidassa feminismin kanssa, jolloin feminismi on myöskin väärässä.

Summa summarum: Oli miten oli, feminismi on joka tapauksessa ristiriidassa itsensä kanssa. Tai sit…

Mikä on Jumalan tahto?

Moni pohtii sitä, mikä on Jumalan tahto hänen omassa elämässään. Elämän vaikeat valinnat ja kysymykset saattavat aiheuttaa pelon siitä, että valitsenko nyt Jumalan tahdon mukaisesti. Mistä voin tietää teenkö omassa elämässäni Jumalan tahdon?

Opiskelupaikan, työpaikan tai aviopuolison valinta voi tuoda ihmisille pelon siitä, että olenko valinnut oikein. Entä jos Jumala olisikin halunnut elämäni menevän toisin? Entä jos valintani onkin väärä ja olen pilannut elämäni?

Tällaiset kysymykset saavat ihmisen etsimään Jumalan tahtoa. Se onkin sinänsä hyvä asia. Tästä huolimatta etsimme usein Jumalan tahtoa vääristä paikoista. Meidän tulisi etsiä Jumalan tahtoa ensisijaisesti hänen ilmoituksestaan eli Raamatusta. Missä Jumalaa tai hänen tahtoaan etsitään Jumalan oman ilmoituksen ulkopuolelta, päädytään johonkin epäjumalaan tai ihmisen itsensä tahtoon.

On paljon kristillisyyttä, jossa Jumalan tahtoa yritetään etsiä esimerkiksi omista tuntemuksista tai ulkoisista merkeistä, mutta tällöin etsitään…

William Lane Craig vs. Kari Enqvist

Helsingin yliopiston tiloissa järjestettiin 16.4. korkean tason debatti aiheesta voiko universumi olla olemassa ilman Jumalaa. Vastakkain olivat maailmankuulu filosofian professori, teologi ja apologeetti William Lane Craig sekä suomalainen kosmologian professori Kari Enqvist. Väkeä paikalle oli ilmaantunut pilvin pimein, niin että Porthanian II-salista loppui tila kesken, ja arviolta sata ihmistä jäi ulkopuolelle. Seuraavassa arviossa käytänä keskustelun osapuolista lyhenteitä KE ja WLC. Väittely on katsottavissa jossain vaiheessa täältä (kirjoitushetkellä sitä ei vielä löytynyt).

Kari Enqvist kiinnitti avauspuheenvuorossaan huomiota Jumalan käsitteeseen. Hänelle Jumala oli pelkkää tunnetta ilman minkäänlaista faktapohjaa. Eikä Jumalan käsite ollut hänelle itselleen tunteellisesti merkittävä. KE:n mukaan kosmologiset argumentit perutuvat naiiveihin lausuntoihin, kuten tyhjästä ei voi tulla mitään. Sen sijaan kvanttifysiikassa on partikkeleita, jotka pomppaavat olemaan tyhjästä. KE:n …

Dance-messu ja jumalanpalveluksen teologia

Turussa järjestetty Dance-messu on kirvoittanut keskustelua laajasti. Mikä on soveliasta jumalanpalveluksessa ja mikä ei? Voiko kirkossa tanssia? Samaten kaikenlaiset erikoismessut ovat lyöneet itsensä läpi ja niihin välttämättä joutuu ottamaan kantaa. Siksi ajattelin hieman kommentoida asiaa ja selventää jumalanpalveluksen ja liturgian teologiaa.

Liturgisissa kysymyksissä mielipiteet eivät välttämättä jakaudu perinteisten kirkollisten jakolinjojen mukaan. Evankelisen liikkeen piirissä on vietetty Riemumessua 90-luvulta alkaen eli kauan ennen tätä nykyistä erikoismessuvillitystä. Sen sijaan yleensä suhteellisen vapaamielisinä tunnetut körtit tuskin olisivat ensimmäisenä järjestämässä dance-messua. Tämän lisäksi herätysliikkeet ovat sisäisesti jakautuneet tässä kysymyksessä, minkä seurauksena jumalanpalveluksen teologiaa joudutaan jokaisessa liikkeessä tulevaisuudessa työstämään eteenpäin.

Jokainen kysymys on teologinen kysymys. Jumalanpalvelusta ei voi viettää miten tahansa, vaan juma…