Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2010.

Saarna Kemijärven kirkossa Tapaninpäivänä 26.12.

Luuk. 12:8-12

Tänään puhun saarnassani kolmesta asiasta: marttyyreista, tunnustautumisesta Jeesuksen omaksi ja Pyhän Hengen pilkasta.

Tänään, tapaninpäivänä muistelemme kristillisiä marttyyreja. Marttyyri tarkoittaa suomeksi todistajaa. He ovat henkilöitä, jotka ovat olleet valmiita todistamaan uskostaan, vaikka siitä seuraisi kuolema. Äsken UT:n lukukappaleessa kuulimmekin Stefanoksesta, joka oli ensimmäinen kristitty marttyyri. Hänen mukaansahan tämä Tapaninpäivä onkin nimetty.

Mitä tekemistä marttyyriudella ja henkensä menettämisellä on sitten koko joulun sanoman kanssa? Miksi heti joulupäivän jälkeen mietiskelemme tällaisia, ei niin kivoja asioita? Meneekö tässä joulun pitkään haalittu tunnelma pilalle ja joulurauhan julistukset tyhjille seinille?

Jouluna juhlimme Kristuksen syntymäpäivää. Jumala tulee ihmiseksi pelastamaan kansansa. Marialle syntyy poika, joka vapauttaa ihmiskunnan synneistään. Betlehemin seimessä makaa kapaloituna se, jonka kautta kaikki on luotu. Saamme kuulla…

Näkyvän ja näkymättömän kirkon suhde

Kirjoittelin joku aika sitten vähän kirkosta eroamisesta kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen. Nyt olisi tarkoitus sukeltaa vähän syvemmälle kirkko-opin hämyisiin vesiin. Käsittelen tässä näkyvän ja näkymättömän kirkon eroa ja sitä, miten nämä vaikuttavat käytännön ratkaisuihin.

Kristuksen kirkkoa voidaan pitää näkyvänä ja/tai näkymättömänä. Näkyvä kirkko tarkoittaa yksinkertaisesti jotain näkyvää paikalliskirkkoa eli esimerkiksi Suomen ev.lut. kirkkoa tai roomalaiskatolista kirkkoa. Tässä tapauksessa tiedetään selvästi ketä tuohon kirkkoon kuuluu, jolloin kirkon rajat ovat näkyvät ja kirkko on näkyvä.

Kun puhutaan näkymättömästä kirkosta, sillä tarkoitetaan taas kirkkoa, johon kuuluvat kaikki uskovat kristityt ulkoisesta kirkkokunnasta riippumatta. Näkymättömään kirkkoon kuuluu ihmisiä kaikista kirkkokunnista, kansoista ja ajoista. Näkymättömästä kirkosta ei voida ihan tarkkaan sanoa ketä siihen kuuluu, koska emme voi tietää kuka on oikeasti uskossa ja kuka ei, jolloin sen rajat ovat…

syntyikö Jeesus neitseestä?

Joulun lähestyessä on hyvä käsitellä asiaa, joka on jonkun verran ollut esillä kirkollisessa keskustelussa. Kysymys on Jeesuksen syntymästä neitsyt Mariasta. Jopa jotkut piispat ovat vähän kakistelleet, kun heiltä on kysytty, että uskotko Jeesuksen neitseestäsyntymiseen.

Oikeastaan on kaksi väitettä, jotka yleensä kuulee esitettävän neitseestäsyntymistä vastaan. Ensimmäisen mukaan Jeesus ei syntynyt neitseestä, koska evankeliumien kirjoittajat keksivät tämän Jesajan ennustuksen pohjalta myöhemmin. Toisen väitteen mukaan neitseestäsyntymiskertomus on lainattu jostain pakanoiden tarustosta kristinuskoon.

Tarkoitukseni on nyt käsitellä Raamatun ja erityisesti Matt. 1:18-24 valossa tätä kysymystä eksegeettisin keinoin.

Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus syntyi neitseestä. Ensimmäisessä luvussa halki koko Jeesuksen sukupuun termi ἐγέννησεν viittaa lailliseen perimiseen, ei biologiseen syntymiseen. Samoin Matteus kertoo Jeesuksen syntymäkertomuksen olettaen, että Joosef on Jeesuksen lail…

Mitä kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen?

Kirkolliskokous antoi viime perjantaina (12.11.2010) piispainkokoukselle ohjeen laatia rukous homoparien puolesta. Monet kirkon konservatiivisiiven edustajat ovat sen seurauksena kyselleet pitäisikö nyt erota kirkosta. Tässä kirjoituksessa käsittelen, mitä tämä kirkolliskokouksen päätös tarkoittaa, mitä siitä seuraa ja miten sen johdosta pitäisi toimia.

Kirkolliskokouksen päätöstä on selitelty siten, että kirkko rukoilee kaikkien ihmisten puolesta, jolloin on luonnollista rukoilla myös homoseksuaalien puolesta. Tämä on kuitenkin hämäävää. Nimittäin ei kukaan vastusta sitä, että kirkko rukoilisi yksittäisen homoseksuaalin puolesta omassa elämässään ja vaikeuksissaan. Tässä päätöksessä kuitenkin laaditaan rukous homoparin puolesta heidän aloittaessaan homoseksuaalista suhdetta. Rukoillaan siis sellaisen asian puolesta, joka on perinteisesti nähty olevan syntiä. Muutos on siis samanlainen kuin jos yhtäkkiä kirkossa alettaisiin rukoilla vaikka pankkiryöstäjän keikan onnistumisen puolesta.…

kulttuurisidonnainen Raamattu

"Haloo, elämme vuotta 2010!" Tällaisia kommentteja kuulee, jos yrittää perustella eettisiä kysymyksiä Raamatulla. Tällaisen lauseen esittäjä yleensä tarkoittaa sitä, että Raamattu on kirjoitettu 2000 vuotta sitten täysin erilaisessa kulttuurissa, emmekä me enää ole tuosta kulttuurista riippuvaisia. Niinpä Raamattukin tulisi nähdä vain oman aikansa tuotteena, joka ei ole enää meitä sitova.

On totta, että Raamatussa on tavaraa, joka todellakin liittyi vain oman aikansa kulttuuriin, eikä sinänsä koske meitä. Kuitenkaan se tosiasia, että elämme vuotta 2010, ei ole muuttanut Raamatun pääsisältöä miksikään. Raamattu on edelleen kristityille pyhä kirja, uskon ja elämän ylin ohje, joka tulee ottaa vakavasti, sillä se on Pyhän Hengen inspiroimaa tekstiä.

Mistä sitten Raamattua lukiessa tietää mikä koskee nykykristittyä ja mikä ei? Oikeastaan siihen on olemassa yksi hyvin simppeli ohje. Raamattua tulee lukea kokonaisuutena. Siellä sanotaan itsessään, jos esimerkiksi joku käsky ei ole…

Jeesus ja synninteon mahdottomuus

Seuraava asia tuntuu jonkun mielestä varmasti turhalta teologiselta näsäviisastelulta, mutta ehkä sitäkin on hyvä harrastaa välissä, vaikka ihan aivojen harjoitusmielessä. Toisaalta teologia on sellainen ala, jossa kaikki liittyy kaikkeen, jolloin sinänsä pieneltä vaikuttavat kysymykset voivat saada järkyttäviä mittasuhteita.

Tämän vuoksi esimerkiksi 300-luvulla oli montakymmentä vuotta iso riita koko kristikunnan kesken termin homoousios (samaa olemusta) käytöstä Nikean uskontunnustuksessa. Koko kirkko oli tämän suhteen jakautunut ja jotkut kehittivät uusia termejä sen tilalle. Yksi tällainen oli homoiousios (samanalainen olemuksessa). Kyseessä oli siis yhden kirjaimen ero. Nämä kuitenkin hylättiin yksi kerrallaan ja lopulta päädyttiin käyttämään sanaa homoousios. Yksi termi kuvasi näin oikeaa kristillistä oppia kolminaisesta Jumalasta ja muut termit väärää. Tämän vuoksi joistakin sanamuodoista tai jopa kirjaimista kinasteleminen saattaa teologian kentällä olla joskus aiheellista.

Ol…

Jeesus ja homoseksuaalisuus

Tämä on nyt viimeinen postaus, jonka kirjoitan ainakaan vähään aikaan homoseksuaalisuudesta. Koska se on ollut nyt viimepäivinä paljon esillä, koen kuitenkin aiheelliseksi vielä kerran tarttua tähän kysymykseen.

Monet ajattelevat siihen tapaan, että Jeesus olisi joka tapauksessa hyväksynyt homoseksuaalisuuden harjoittamisen, vaikka muualla Raamatussa se kiellettäisiinkin. Tämän vuoksi olisi tärkeää lukea Raamattua Kristuksesta ja armosta käsin, eikä kuunnella muun Raamatun ja apostolien tuomitsevia mielipiteitä. Selitän seuraavaksi, miksi tämä näkemys on erittäin ongelmallinen.

Tieteellisen raamatuntutkimuksen mukaan Jeesus ei olisi hyväksynyt homoseksuaalista käyttäytymistä. Seuraavassa suoraa lainausta Kari Kuulalta, joka on kirkon liberaalien parissa hyvin tunnettu ja arvossapidetty eksegeetti:
"Raamatuntutkimuksen pohjalta todennäköisin vastaus on ilmeinen. Jeesus - ainakin sellaisena kuin evankeliumit hänet kuvaavat - yhtyi aikansa juutalaiseen näkemykseen eikä hyväksynyt hom…

Jumala ilmoittaa itsensä

Viimeaikaisessa keskustelussa olen kuullut monia kommentteja, joissa on oikeastaan kielletty kokonaan Jumalallisen ilmoituksen mahdollisuus. Siksi muotoilen nyt tähän lyhyesti kristillisen käsityksen Jumalan ilmoituksesta.

Oletamme nyt, että Jumala on olemassa ja hän on kaiken alkusyy. Hän on myös kaikkivaltias. Niinpä olisi hyvin kummallista, jos Jumala jättäisi luomansa maailman vaille tietoa hänestä. Näin Jumala ei teekään, vaan ilmoittaa itsensä ihmiskunnalle.

Tuo ilmoitus tapahtuu jo luomisessa. Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen käsitys Jumalasta luonnostaan. Samoin maailmassa on lukemattomia uskontoja. Tämä todistaa siitä, että ihmisellä on luontainen kaipuu Jumalan puoleen. Samoin jokaisella on omatunto, joka kertoo mikä on hyvää ja pahaa ja näin kertoo Jumalan tahdosta meidän elämässämme.

Kuitenkaan Jumala ei jätä ihmistä pelkästään näin hämärän tiedon varaan itsestään, vaan ilmoittaa itsensä erityisesti. Erityinen ilmoitus tapahtuu Israelin kansan vaiheissa siten, että Ju…

Miksi kristinusko kieltää homoseksuaalisuuden harjoittamisen?

Esitän seuraavassa muutamia ehkä vähemmän keskustelussa esillä olleita näkemyksiä sen puolesta, miksi kirkko ei hyväksy homoseksuaalisia liittoja eikä edes voi hyväksyä niitä.

Ensiksi on hyvä aloittaa kysymällä, että kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, mitä pahaa siinä voisi olla, vaikka he ovatkin samaa sukupuolta? Rakkaudessa ei sinänsä olekaan mitään pahaa. Kuitenkin rakkautemme voi vääristyä ja saada vääriä kohteita. Jos joku rakastaa eläimiä seksuaalisesti, niin tämän henkilön rakkaus voi olla aitoa, mutta silti väärin. Katsoin vasta televisiosta dokumentin kohdeseksuaaleista, jotka rakastivat jotain tiettyä esinettä. Ohjelmassakin tuli selväksi, että tällainen on vääristynyttä rakkautta. Niinpä rakkaus ei sinällään riitä moraaliseksi perusteluksi tai oikeutukseksi, vaan tarvitaan myös sen kohde.

Kristinuskon mukaan seksuaalinen rakkaus omaan sukupuoleen on myöskin vääristynyttä rakkautta eli se ei ole oikein. Seuraavassa käsittelen miksi asia on näin sekä Raamatun, että ns. luo…

Oma osuuteni kirkon homokeskusteluun

Viime päivinä ei ole voinut välttyä vellovalta homokeskustelulta kirkossa. Kirkon liberaalit ovat massiivisen kirkostaeroamisaallon seurauksena paniikissa ajamassa läpi homojen siunauksia jossain muodossa. Piispat ovat yksi kerrallaan tulleet rauhoittelemaan tilannetta, jonka seurauksena väkeä eroaa vain enemmän kirkosta.

Jouduin itsekin keskusteluun heprean luennolla tästä aiheesta. Tilanteesta kertoo aika hyvin se, että heprean luennolla keskustellaan 10 minuuttia siitä, mitä kirkon pitäisi tehdä, jotta väki ei eroaisi ja kuinka vääriä henkilöitä oli valittu eroaallon aiheuttaneeseen tv-ohjelmaan keskustelemaan.

Keskustelussa on tullut yksi argumentti esiin, johon haluan puuttua. Lainaan ajatuksen tarkkuudella erästä henkilöä, joka kovasti kannatti homoseksuaalien siunausta kirkossa. Ajatus oli seuraava: "Jos homoutta pidetään syntinä, niin meidän elämämme rajoittuu kovasti, koska Raamatussa on niin paljon muitakin käskyjä, joiden rikkominen on syntiä." Tai ehkä olet kuul…

Mitä on harhaoppi?

Jeesus varoittaa monesti harhaopettajista. Heistä ei ole kovin katu-uskottavaa puhua nykypäivänä, mutta uskaltaudun tekemään sen kaikesta huolimatta. Keitä he ovat ja mistä heitä löytää?

Harhaoppisia sanotaan hereetikoiksi. Sana hereetikko tulee kreikan kielen sanasta hairesis, mikä tarkoittaa valintaa. Harhaoppinen siis valitsee jotakin.

2. Tess. 2:12 "ja niin saavat tuomionsa kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat valinneet vääryyden."

Harhaoppinen valitsee tietoisesti uskoa jotakin muuta kuin mitä Raamattu ja kirkko opettavat.

"Minä päätän itse mihin haluan uskoa!" Tämä on harhaopin alku. Kristinusko täytyy ottaa kokonaisuutena. Emme voi ottaa siitä niitä asioita mitkä meitä miellyttävät ja jättää loppuja huomioimatta, sillä silloin menetämme koko kristinuskon.

Uskomme tulisi ojentua ja mukautua Raamatun opetukseen eikä toisinpäin. Harhaoppisuus on siis individualismia, olemista itse oman itsensä ja uskonsa Herra. Harhaoppinen hylkää auktorite…

Vallankäyttöä

"Puhe oikeasta opista on vallankäyttöä. Ei kukaan voi kaapata itselleen oikeaoppisuuden viittaa." Tällainen ajattelu on melko yleistä tänä päivänä. Kirkollisessa keskustelussa homouden vastustajat ovat siis itseasiassa vain heteronormatiivisia vallankäyttäjiä, naispappeuden vastustajat patriarkaalisia vallankäyttäjiä ja ylipäätään jokainen, joka väittää olevansa jossakin asiassa oikeassa, oikeastaan tekee vain toiselle väkivaltaa.

Tällainen ajattelu kumpuaa relativismista, jonka mukaan emme voi ikinä saavuttaa totuutta tai päästä sen lähelle, vaan jokainen on yhtä oikeassa omassa "totuudessaan". Jos siis sanoo olevansa oikeassa, yrittää oikeastaan vain alistaa muita. Kuitenkin relativismi on itsensä kumoavaa. Toisin sanoen miten relativisti voi tietää, että emme voi saavuttaa totuutta, sillä tämäkin on totuutta koskeva väitelause ja siksi se ei voi relativismin mukaan puhua totuudesta.

Itseasiassa on melko huvittavaa, kuinka näihin relativistisiin argumentteihin t…

Luther-säätiön pappisvihkimyksestä nousseita ajatuksia

Suomen kirkollisen keskustelun keskiössä on ollut yksi sana: Luther-säätiö. Sain tänään olla todistamassa tilaisuutta, jossa Luther-säätiölle vihittiin neljä uutta pappia Helsingissä. Tilaisuus oli hieno ja virsilaulun voimasta kirkon katto nousi pari metriä korkeammalle. Paikalla oli myös yle, mtv3 ja nelonen tv-kameroineen, joten julkisuuskin oli taattu.

Luther-säätiötä on kritisoitu siitä, että he eivät noudata kirkollista järjestystä. Toisin sanoen he vihkivät omin päin piispoja ja pappeja. Voiko näin tehdä? Luterilaisuudessa vastaus on yksinkertainen: voi. Nimittäin jokaisen, joka haluaa noudattaa kirkollista järjestystä loppuun asti, tulisi liittyä katoliseen kirkkoon. Luterilaisina olemme jo yhden kirkollisesta järjestyksestä tapahtuneen irtioton lapsia. Se tapahtui reformaatiossa. Silloin vihittiin luterilaisia piispoja ja pappeja ilman kirkollisen auktoriteetin antamaa lupaa vastoin kirkollista järjestystä.

Niinpä se luterilainen, joka kieltää Luther-säätiön pappien tai piis…

Miksi oppi on tärkeää?

Miksi vaivaudun kirjoittamaan tällaista teologista blogia, jossa käsitellään myös oppikysymyksiä? Eikö riittäisi, että kaikki vain uskoisimme Jeesukseen ja se olis sitten siinä? Miksi riitelyä herättävää oppikeskustelua pitää ylipäätään käydä? Eikö olisi parempi, jos me kaikki kristityt vain rakastettaisiin toisiamme?

Ensiksi täytyy sanoa, että lähimmäisenrakkauden este ei ole se, että on eri mieltä jostain kysymyksestä hänen kanssaan.

Menen varsinaiseen kysymykseen eli miksi puhua opista. Mitä oppi on? Lyhyesti sanottuna oppi selittää miten pelastumme, mitä on ihminen, mikä Jumala, ja niin pois päin. Eli se tarkastelee sitä, mitä kristinusko on. Jos siis kahdella eri ihmisellä on vaikkapa eri käsitys Jumalasta, niin kyseessä ei ole silloin enää sama usko.

Jokaisella kirkolla/lahkolla on jonkinlainen oppi. Vaikka sanottaisiinkin, että me emme painota oppia, vaan vaikkapa uskomme suoraan, mitä Raamatussa sanotaan, niin se tarkoittaa vain sitä, että oppia ei ole suoraan kirjoitettu au…

Oikea tulkinta

Voiko Raamattua tulkita oikein?

Usein kuulee sanottavan, että tuo on vain sinun tulkintasi jostain Raamatun kohdasta. Myös muunlaisia tulkintoja on. Tässä on taustalla kaksi mahdollista ajatusrakennelmaa. Toisen mukaan sanat eivät tavoita koskaan todellisuutta, vaan viittaavat aina vain toisiin sanoihin, josta syntyy loputon kierre, joka ei johda minnekään. Tällöin Raamatustakin on tietenkin mahdoton löytää minkäänlaista viittausta todellisuuteen ja kaikki tulkinnat siitä ovat itseasiassa vain vallan käyttöä.

Toinen vaihtoehto on, että ajatellaan noiden kaikkien tulkintojen olevan tulkinnallisessa tasa-arvossa keskenään ja jos joku väittää omaa tulkintaansa oikeaksi, hän samalla tulee rikkoneeksi erilaisten tulkintojen välistä tasa-arvoa vastaan.

Toisaalta nämä erilaiset tulkinnat ovat usein toisensa poissulkevia. Siis vain yksi tulkinta monista voi olla kerrallaan oikeassa. Väite, että kaikki ovat omalla tavallaan oikeassa, on siis loukkaus jokaista tulkintaa kohtaan, joka väittää ol…

Muotomenojen puolustus

Teologiaa ei voi erottaa käytännöstä.

Vanhakirkollinen sääntö on lex orandi, lex credendi (rukouksen laki on uskon laki). Tämä tarkoittaa, että se miten rukoilemme tai toimitamme jumalanpalveluksen, on suoraan verrannollinen siihen, miten me uskomme.

Suora sovellus ehtoollisteologiaan: Jos emme liturgiassa polvistu ehtoollisaineille, niin on hyvin vaikea uskoa, että Kristus on niissä todellisesti ja reaalisesti läsnä. Polvistuisimmehan tietysti, jos hän olisi ruumiillisessa olemuksessaan paikalla, mitä hän toki on myös ehtoollisaineissa. Muutenkin tietty jumalanpalveluselämän arvokkuus ja kunnioitus seuraa tästä periaatteesta luonnollisesti. Liturgisilla eleillä ja muilla muotomenoilla on siis paikkansa jumalanpalveluksessa.

Koska Jumalan poika tuli tänne maailmaan ihmiseksi, jumalanpalveluksemmekin voi toimia materiaalisten asioiden ympärillä. Voimme Jumalanpalveluksessa todellisesti iloita siitä kuinka Kristus laskeutuu keskellemme ehtoollisella ja juhlistaa tätä ihan todellisesti…

Ateismi ampuu ohi maalistaan

Nykyään monet tunnustautuvat ateisteiksi ja esiintyvät varsin aggressiivisesti sellaisina. Näistä tempauksista olemme lukeneet sanomalehtien sivuilta. Milloin on mainostettu bussin kyljessä, milloin vaihdettu Raamattuja pornolehtiin. On siis yritetty mennä ja tehdä kaikki kansat ateisteiksi.

Ateismi ei ole mitään muuta kuin ihmisen pakenemisyritys kaikkivaltiaan Jumalan ulottumattomiin, mikä on tietenkin mahdotonta. Se on silmien sulkemista, silmien sulkemista todellisuudelle. Voin sanoa, että en näe edessäni olevaa autoa, jos minulla on silmät kiinni. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että autoa ei ole olemassa. Samalla tavoin voimme sulkea ne kanavat itsessämme, joita pitkin saamme tietoa Jumalasta. Se ei silti tarkoita sitä, että Jumalaa ei ole olemassa. Kun ateisti sanoo: ”Jumalaa ei ole”, hän todellisuudessa tarkoittaa vain, että minulla ei ole tietoa Jumalasta.

Oikeastaan kaikki Jumalan olemassaolon kieltämisyritykset koskevat pelkästään sitä kuvaa, mikä ateistilla on Jumalasta. Hän s…

Juutalainen valtaistuinmystiikka ja varhainen korotuskristologia

Seuraava Essee pohjautuu Timo Eskolan luentosarjaan Uusi testamentti juutalaisten lähteiden valossa.

Miten UT:n varhainen korotuskristologia poikkeaa juutalaisesta valtaistuinmystiikasta?

Toisen temppelin aikakauden juutalaisuudessa keskeinen teema oli messiaanisen kuninkaan odotus. Messiaaninen kuningas palauttaisi Israeliin takaisin Daavidin huoneen kuninkuuden ja siten nostaisi kansan pakkosiirtolaisuudesta. Juutalaisen synagogajumalanpalveluksen keskeisessä Kahdeksantoista rukouksessa tämä teema näkyy selvästi. Siinä pyydetään siunausta Daavidin huoneen kuninkuudelle ja sinun vanhurskaalle Messiaallesi. Lisäksi siinä pyydetään Daavidin vesan puhkeamista esille nopeasti. Qumranin yhteisössä ja muissa apokalyptisissa piireissä messiaan tehtävään kuului myös temppelin uudistaminen, vaikka virallisen tulkinnan mukaan toinen temppeli oli päättänyt Israelin kansan pakkosiirtolaisuuden.

Samalla aikakaudella juutalainen mystiikka keskittyi valtaistuinmystiikan ympärille. Jumala hallitsi kuni…

Saarna Kankaanpään kirkossa kolminaisuuden päivänä

Joh. 3:1-15

Seuraamme erikoista keskustelua. Jeesus juttelee yöllä vaikutusvaltaisen Nikodeemuksen kanssa. Nukkuminen oli jäänyt, koska miehillä näytti olevan tärkeämpää keskusteltavaa. Ehkä sinäkin muistat hetkiä, jolloin on keskustelu käynyt niin kiivaana, että ei ole nukkumaan malttanut mennä.

Jotta saisimme tästä keskustelusta tolkkua, se vie meidät melkein huomaamatta Vanhan testamentin tapahtumiin seuraamaan Israelin kansan erämaavaellusta. Päästyään Egyptin orjuudesta Israelin kansa vaelsi neljäkymmentä vuotta Mooseksen johdolla erämaassa, jotta pääsisi luvattuun maahan. Tuon vaelluksen aikana Jumala piti monilla tavoin kansastaan huolta.

Heti aluksi Israelin kansa tuli punaisen meren äärelle Faaraon sotajoukon takaa-ajamana. Jumala jakoi vedet niin että he pääsivät kuivana vastarannalle, mutta Egyptin sotajoukot hukkuivat mereen. Sitten erämaassa Jumala johdatti pilvipatsaassa kansan kulkua, sekä antoi vettä kalliosta ja mannaa taivaasta syötäväksi ja juotavaksi. Kun kansa ol…

Saarna 2. pääsiäispäivänä

Luuk 24:13-35

Missä Jeesus on? Silloin kun häntä ei näy, eikä kuulu, niin missä hän on? Mistä löydämme hänet epätoivomme hetkillä? Onko hän poissa tai kadoksissa? Onko hän kuollut?

Kleopas ja Simon käveleskelivät sekavin tuntein Jerusalemista kohti Emmauksen kylää, jossa molemmat asustelivat. Kleopas oli savenvalaja, varsin arvossapidetty sellainen omalla asuinseudullaan. Simon taas kaupusteli kankaita henkensä pitimiksi. Molemmat olivat tunteneet toisensa jo vuosia. Miehet olivat lähteneet tapansa mukaan Jerusalemiin viettämään pääsiäisjuhlaa, joka ei tänä vuonna ollut kuitenkaan mennyt ihan perinteisten kaavojen mukaan. Niinpä he nyt paluumatkalla keskustelivat keskenään suuren hämmennyksen, jopa pelon vallassa. Mitä oli tapahtunut?

Kleopas ja Simon olivat molemmat hurskaita juutalaisia. He tiesivät kuinka Israel oli pakanoiden, roomalaisten miehittäjien vallan alla. Kuinka profeettoja ei ollut esiintynyt enää neljään sataan vuoteen. Kuinka koko maa odotti kuningasta, messiasta ja p…

Kirjoitus Kirkkoon ja Kaupunkiin

Kirjoitin vastineen tähän Seppo Simolan pääkirjoitukseen
http://www.kirkkojakaupunki.fi/paakirjoitukset/oikein-ja-arvotonta

Saa nähdä julkaisevatko ne sitä. Itse vastine kuuluu seuraavasti:


Väärin ja kohtuutonta

Seppo Simolan (K&K 14.04.2010) esittämä kritiikki Luther-säätiötä, Suomen luterilaista evankeliumiyhdistystä ja Suomen teologista instituuttia kohtaan on väärin ja kohtuutonta.

Simola patistelee täysin perusteettomasti Luther-säätiötä ja sen hengenheimolaisia lähtemään kirkosta. Jos Somalian rannikolla merirosvot hyökkäävät laivaan, niin laivan miehistöllä on oikeus pitää kiinni laivastaan, kunnes heidät heitetään sieltä ulos. Samoin on kirkkolaivammekin laita. Ne, jotka ovat tänne kirkkoon jotain uutta tuoneet, heittäkööt meidät ”vanhauskoiset” ulos!

Simola edustaa valikoivaa suvaitsevaisuutta. Vain sellaisia suvaitaan, jotka ajattelevat samalla tavoin kuin Simola. Tämähän on fundamentalismia!

Naispappeutta vastustavia nuoria miehiä ja naisia tulee kirkkoon niin kauan kuin kirko…